Palkkioiden vaikutus työmotivaatioon projektiluonteisessa työssä
Raukola, Susanne (2024)
Raukola, Susanne
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402202414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402202414
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä rahallisten ja ei-rahallisten palkkioiden vaikutuksista työmotivaatioon projektiluonteisessa työssä. Tavoitteena on tunnistaa erilaisia motivaatiotekijöitä ja palkitsemisstrategioita, jotka voivat tukea organisaatioiden tulospalkkiojärjestelmien optimaalista kehittämistä sekä työntekijöiden työmotivaatiota ja sitoutuneisuutta.
Työmotivaatio on merkittävä yrityksille työntekijöiden sitoutumisen, suoritustason ja tuloksellisuuden kannalta. Tulospalkkiojärjestelmät kannustavat parempiin ja tehokkaisiin suorituksiin sekä saavutusten tunnistamiseen. Erilaisten palkkioiden, rahallisten ja ei-rahallisten, merkitys työmotivaatioon on niiden monipuolisuudessa ja erilaisten tarpeiden täyttymisessä.
Teoreettinen viitekehys perustuu palkitsemisen ja työmotivaation käsitteiden määrittelyyn, Vroomin (1995) odotusteoriaan ja Pinkin (2009) motivaatioteoriaan. Teoreettinen viitekehys luo pohjan syvälliselle ymmärrykselle siitä, miten palkkiot vaikuttavat työntekijöiden motivaatioon.
Koska tutkielmalla tavoitellaan palkkioiden ja työmotivaation välisten yhteyksien syvällistä ymmärrystä, tutkimus on laadullinen ja tutkimusote toiminta-analyyttinen. Empiirinen aineisto kerättiin kahdesta suomalaisesta yrityksestä neljältä projektiluonteista työtä tekevältä toimihenkilöltä puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastattelukysymykset laadittiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kerätty aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä. Koska tutkimukseen valittu otos oli rajallinen, eivät tulokset ole yleistettävissä.
Tutkimustulokset tukevat teoreettista viitekehystä korostaen työmotivaation moniulotteisuutta, painottaen oikeudenmukaista palkitsemista, vaikutusmahdollisuuksia ja merkityksellisestä työtä. Rahallisten palkkioiden sijaan haastatellut arvostivat enemmän ei-rahallisia palkkioita, kuten työn itsenäisyyttä ja joustavia työaikoja. Rahallisten palkkioiden arvostuksen vähäisyys johtui esimerkiksi progressiivisen verotuksen vaikutuksista. Palkkiojärjestelmien suunnittelussa yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on keskeistä, ja vaikutusmahdollisuuksien antaminen palkkiojärjestelmän kehittämiseen voi lisätä työntekijöiden sitoutumista.
Tulospalkkiojärjestelmien kehittämisessä tulisi ottaa huomioon sekä rahalliset että ei-rahalliset palkkiot, kuten ylimääräiset lomat, vaikutus- ja etätyömahdollisuudet. Tasapaino tiimi- ja henkilökohtaisten palkkioiden välillä on myös olennaista, jotta tuetaan sekä työntekijöiden yhteishenkeä että yksilöllistä panosta organisaatiossa. Jatkuvalla arvioinnilla ja päivityksillä voidaan vastata muuttuviin työympäristön vaatimuksiin ja edistää työntekijöiden työmotivaatiota ja hyvinvointia.
Työmotivaatio on merkittävä yrityksille työntekijöiden sitoutumisen, suoritustason ja tuloksellisuuden kannalta. Tulospalkkiojärjestelmät kannustavat parempiin ja tehokkaisiin suorituksiin sekä saavutusten tunnistamiseen. Erilaisten palkkioiden, rahallisten ja ei-rahallisten, merkitys työmotivaatioon on niiden monipuolisuudessa ja erilaisten tarpeiden täyttymisessä.
Teoreettinen viitekehys perustuu palkitsemisen ja työmotivaation käsitteiden määrittelyyn, Vroomin (1995) odotusteoriaan ja Pinkin (2009) motivaatioteoriaan. Teoreettinen viitekehys luo pohjan syvälliselle ymmärrykselle siitä, miten palkkiot vaikuttavat työntekijöiden motivaatioon.
Koska tutkielmalla tavoitellaan palkkioiden ja työmotivaation välisten yhteyksien syvällistä ymmärrystä, tutkimus on laadullinen ja tutkimusote toiminta-analyyttinen. Empiirinen aineisto kerättiin kahdesta suomalaisesta yrityksestä neljältä projektiluonteista työtä tekevältä toimihenkilöltä puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastattelukysymykset laadittiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kerätty aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä. Koska tutkimukseen valittu otos oli rajallinen, eivät tulokset ole yleistettävissä.
Tutkimustulokset tukevat teoreettista viitekehystä korostaen työmotivaation moniulotteisuutta, painottaen oikeudenmukaista palkitsemista, vaikutusmahdollisuuksia ja merkityksellisestä työtä. Rahallisten palkkioiden sijaan haastatellut arvostivat enemmän ei-rahallisia palkkioita, kuten työn itsenäisyyttä ja joustavia työaikoja. Rahallisten palkkioiden arvostuksen vähäisyys johtui esimerkiksi progressiivisen verotuksen vaikutuksista. Palkkiojärjestelmien suunnittelussa yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on keskeistä, ja vaikutusmahdollisuuksien antaminen palkkiojärjestelmän kehittämiseen voi lisätä työntekijöiden sitoutumista.
Tulospalkkiojärjestelmien kehittämisessä tulisi ottaa huomioon sekä rahalliset että ei-rahalliset palkkiot, kuten ylimääräiset lomat, vaikutus- ja etätyömahdollisuudet. Tasapaino tiimi- ja henkilökohtaisten palkkioiden välillä on myös olennaista, jotta tuetaan sekä työntekijöiden yhteishenkeä että yksilöllistä panosta organisaatiossa. Jatkuvalla arvioinnilla ja päivityksillä voidaan vastata muuttuviin työympäristön vaatimuksiin ja edistää työntekijöiden työmotivaatiota ja hyvinvointia.