Cross-National Study on Oral Health-Related Quality of Life : an investigation on measure scales, orofacial appearance, and aesthetic treatment in Finland and Brazil
Arrais de Campos, Lucas (2024)
Arrais de Campos, Lucas
Tampere University
2024
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2024-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3329-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3329-4
Tiivistelmä
Suun terveyteen liittyvä elämänlaatu viittaa yksilön käsitykseen omasta suun terveydestään ja on tärkeä osa potilaskeskeistä hammaslääketiedettä. Psykometrisiä asteikkoja, kuten 14-kohtainen suun terveyden vaikutusasteikko (14-item Oral Health Impact Profile – OHIP-14), Hampaiston ja kasvojen ulkonäköasteikko (Orofacial Esthetic Scale – OES) ja Hampaiden estetiikan psykososiaalinen vaikutuskysely (Psychosocial Impact of Dental Aesthetics Questionnaire – PIDAQ), käytetään mittaamaan suun terveyteen liittyvän elämänlaadun ulottuvuuksia. Kyselyillä saatujen tietojen pätevyyden ja luotettavuuden varmistamiseksi on tarpeen arvioida psykometrisia omi- naisuuksia erilaisissa otoksissa ja erilaisissa kliinisissä ja kulttuurisissa ympäristöissä.
Esteettisen hammashoidon kysyntä on kasvanut merkittävästi viime aikoina. Hampaiston ja kasvojen ulkonäön itsearvioinnin tutkiminen, jota arvioidaan OES:llä ja PIDAQ:lla, auttaa ymmärtämään näitä muutoksia hammaslääketieteessä. Sekä hoidon kysyntä että hampaiston ja kasvojen ulkonäkö voivat vaikuttaa yksilön hyvin- vointiin, mitä lisäksi ohjaa kulttuuriset ja sosioekonomiset tekijät. Tutkimalla vaikutuksia yksilötasolla ja eri väestöryhmissä voidaan valaista hampaiston ja kasvojen ulkonäön roolia yksilön elämässä ja terveydenhuollon ammattilaisten roolia terveyden edistämisessä esteettisten hoitojen avulla.
Väitöskirja koostuu neljästä julkaisusta, joiden tarkoituksena on tutkia suun terveyteen liittyvää elämänlaatua Suomen ja Brasilian välillä. Julkaisu I arvioi OHIP-14 psykometrisiä ominaisuuksia yksilöillä, jotka eivät ole hammashoidossa ja potilailla, jotka juuri saavat hammashoitoa. Julkaisu II arvioi suomenkielisten versioiden OES ja PIDAQ psykometrisiä ominaisuuksia. Julkaisu III tutki OES:n ja PIDAQ:n mittausinvarianttisuutta ja tuloksia Brasilian ja Suomen välillä. Julkaisu IV vertaili hampaiston ja kasvojen ulkonäön ja esteettisen hammashoidon kysyntää sosiodemografisten ominaisuuksien mukaan molemmissa maissa. Lisäksi tutkittiin hampaiston ja kasvojen ulkonäön vaikutusta elämän tyytyväisyyteen suomalaisten ja brasilialaisten keskuudessa.
Julkaisut ovat validointi- ja poikkileikkaustutkimuksia, joissa käytettiin demografista kyselylomaketta ja psykometrisiä asteikkoja. Aineistonkeruu suoritettiin paperilla ja kynällä Brasiliassa julkaisussa I (n = 1.930) ja tietokonepohjaisena kaikissa suomalaisissa (n = 3.636) sekä brasilialaisissa (n = 3.979) otoksissa julkaisuissa III ja IV. Psykometriset ominaisuudet arvioitiin vahvistavalla strategialla. Maiden välistä mittausten yhteneväisyyttä testattiin moniryhmäanalyysillä. Kyselyiden tuottamia pisteitä verrattiin maiden välillä ja sukupuolen, ikäryhmän ja tulotason mukaan. Toden- näköisyys hakea tai saada esteettistä hammashoitoa arvioitiin sosiodemografisten luokkien mukaan. Rakenneyhtälömallin avulla arvioitiin hampaiston ja kasvojen ulkonäön vaikutusta elämän tyytyväisyyteen.
Tulokset osoittavat, että OHIP-14 tiedot eivät olleet päteviä ja luotettavia ei hammashoidossa olevilla henkilöillä, mikä viittaa siihen, että tämä asteikko ei sovi ko. henkilöille. Hammashoidossa olevilta potilailta saadut OHIP-14 tulokset ovat luotettavia, mutta näihinkin vaikuttavat kulttuuriset tekijät ja tutkittavien ikä. Suomen- kieliset versiot OES:stä ja PIDAQ:sta osoittautuivat psykometrisilta ominaisuuksiltaan asianmukaisiksi. OES:ssa ei havaittu piste-eroja suomalaisten ja brasilialaisten välillä. PIDAQ käyttäytyi eri tavalla, minkä vuoksi sen tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia maiden välillä. Merkittäviä eroja havaittiin kasvojen ja hampaiston ulkonäön arvioinnissa tulotason suhteen Brasiliassa. Matalan tulotason ryhmään kuu- luvilla kasvojen ja hampaiston ulkonäöllä oli negatiivinen vaikutus elämään.
Koskien esteettisen hammashoidon kysyntää naiset todennäköisemmin hakivat tällaista hoitoa molemmissa maissa, heijastaen yhteiskunnallista painetta naisvartaloa kohtaan. Lisäksi nuoremmilla ja varakkaammilla yksilöillä Brasiliassa oli suurempi kysyntä esteettiselle hoidolle. Yleisesti ottaen brasilialaiset hakivat ja saivat enemmän esteettisiä hammashoitoja kuin suomalaiset. Tutkimus osoitti, että kasvojen ja hampaiden ulkonäöllä on merkittävä vaikutus yksilöiden hyvinvointiin, vaikuttaen noin kymmenesosaan suomalaisten ja brasilialaisten aikuisten elämäntyytyväisyydestä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että yksilölliset ja kliiniset ominaisuudet voivat vaikuttaa psykometrisilla asteikoilla saatujen tulosten pätevyyteen ja luotettavuuteen, mikä saattaa johtaa virheellisiin tulkintoihin. Tehtäessä esteettisiä hoitoja kasvojen ja hampaiston alueella tulisi ottaa huomioon potilasnäkökulma ja sosiaalinen asema, sillä sosiodemografiset ja kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa hampaiston ja kasvojen ulkonäön itsearviointiin ja hoidon kysyntään. Lisäksi väitöskirja antaa tutkimusnäyttöä suun terveyteen liittyvän elämänlaadun ymmärtämisen edistämiseksi ja keskustelun herättämiseksi sen käytännön sovelluksista.
Esteettisen hammashoidon kysyntä on kasvanut merkittävästi viime aikoina. Hampaiston ja kasvojen ulkonäön itsearvioinnin tutkiminen, jota arvioidaan OES:llä ja PIDAQ:lla, auttaa ymmärtämään näitä muutoksia hammaslääketieteessä. Sekä hoidon kysyntä että hampaiston ja kasvojen ulkonäkö voivat vaikuttaa yksilön hyvin- vointiin, mitä lisäksi ohjaa kulttuuriset ja sosioekonomiset tekijät. Tutkimalla vaikutuksia yksilötasolla ja eri väestöryhmissä voidaan valaista hampaiston ja kasvojen ulkonäön roolia yksilön elämässä ja terveydenhuollon ammattilaisten roolia terveyden edistämisessä esteettisten hoitojen avulla.
Väitöskirja koostuu neljästä julkaisusta, joiden tarkoituksena on tutkia suun terveyteen liittyvää elämänlaatua Suomen ja Brasilian välillä. Julkaisu I arvioi OHIP-14 psykometrisiä ominaisuuksia yksilöillä, jotka eivät ole hammashoidossa ja potilailla, jotka juuri saavat hammashoitoa. Julkaisu II arvioi suomenkielisten versioiden OES ja PIDAQ psykometrisiä ominaisuuksia. Julkaisu III tutki OES:n ja PIDAQ:n mittausinvarianttisuutta ja tuloksia Brasilian ja Suomen välillä. Julkaisu IV vertaili hampaiston ja kasvojen ulkonäön ja esteettisen hammashoidon kysyntää sosiodemografisten ominaisuuksien mukaan molemmissa maissa. Lisäksi tutkittiin hampaiston ja kasvojen ulkonäön vaikutusta elämän tyytyväisyyteen suomalaisten ja brasilialaisten keskuudessa.
Julkaisut ovat validointi- ja poikkileikkaustutkimuksia, joissa käytettiin demografista kyselylomaketta ja psykometrisiä asteikkoja. Aineistonkeruu suoritettiin paperilla ja kynällä Brasiliassa julkaisussa I (n = 1.930) ja tietokonepohjaisena kaikissa suomalaisissa (n = 3.636) sekä brasilialaisissa (n = 3.979) otoksissa julkaisuissa III ja IV. Psykometriset ominaisuudet arvioitiin vahvistavalla strategialla. Maiden välistä mittausten yhteneväisyyttä testattiin moniryhmäanalyysillä. Kyselyiden tuottamia pisteitä verrattiin maiden välillä ja sukupuolen, ikäryhmän ja tulotason mukaan. Toden- näköisyys hakea tai saada esteettistä hammashoitoa arvioitiin sosiodemografisten luokkien mukaan. Rakenneyhtälömallin avulla arvioitiin hampaiston ja kasvojen ulkonäön vaikutusta elämän tyytyväisyyteen.
Tulokset osoittavat, että OHIP-14 tiedot eivät olleet päteviä ja luotettavia ei hammashoidossa olevilla henkilöillä, mikä viittaa siihen, että tämä asteikko ei sovi ko. henkilöille. Hammashoidossa olevilta potilailta saadut OHIP-14 tulokset ovat luotettavia, mutta näihinkin vaikuttavat kulttuuriset tekijät ja tutkittavien ikä. Suomen- kieliset versiot OES:stä ja PIDAQ:sta osoittautuivat psykometrisilta ominaisuuksiltaan asianmukaisiksi. OES:ssa ei havaittu piste-eroja suomalaisten ja brasilialaisten välillä. PIDAQ käyttäytyi eri tavalla, minkä vuoksi sen tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia maiden välillä. Merkittäviä eroja havaittiin kasvojen ja hampaiston ulkonäön arvioinnissa tulotason suhteen Brasiliassa. Matalan tulotason ryhmään kuu- luvilla kasvojen ja hampaiston ulkonäöllä oli negatiivinen vaikutus elämään.
Koskien esteettisen hammashoidon kysyntää naiset todennäköisemmin hakivat tällaista hoitoa molemmissa maissa, heijastaen yhteiskunnallista painetta naisvartaloa kohtaan. Lisäksi nuoremmilla ja varakkaammilla yksilöillä Brasiliassa oli suurempi kysyntä esteettiselle hoidolle. Yleisesti ottaen brasilialaiset hakivat ja saivat enemmän esteettisiä hammashoitoja kuin suomalaiset. Tutkimus osoitti, että kasvojen ja hampaiden ulkonäöllä on merkittävä vaikutus yksilöiden hyvinvointiin, vaikuttaen noin kymmenesosaan suomalaisten ja brasilialaisten aikuisten elämäntyytyväisyydestä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että yksilölliset ja kliiniset ominaisuudet voivat vaikuttaa psykometrisilla asteikoilla saatujen tulosten pätevyyteen ja luotettavuuteen, mikä saattaa johtaa virheellisiin tulkintoihin. Tehtäessä esteettisiä hoitoja kasvojen ja hampaiston alueella tulisi ottaa huomioon potilasnäkökulma ja sosiaalinen asema, sillä sosiodemografiset ja kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa hampaiston ja kasvojen ulkonäön itsearviointiin ja hoidon kysyntään. Lisäksi väitöskirja antaa tutkimusnäyttöä suun terveyteen liittyvän elämänlaadun ymmärtämisen edistämiseksi ja keskustelun herättämiseksi sen käytännön sovelluksista.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4885]