Nuorten itsetuhoisuus ja itsemurhat : Kirjallisuuskatsaus riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden näkökulmasta
Björke, Katja (2024)
2024
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402162314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402162314
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan nuorten itsetuhoisuutta ja itsemurhia riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden näkökulmasta. Riskitekijät ovat niitä tekijöitä, jotka mahdollisesti altistavat nuoren itsetuhoiselle käyttäytymiselle (itsemurha-ajatukset, itsemurhayritykset ja itsemurha) ja suojaavat tekijät puolestaan suojaavat siltä. Aineistonani on kymmenen vertaisarvioitua kansainvälistä tutkimusartikkelia.
Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkitaan aiempaa tutkimuskirjallisuutta ja laaditaan tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä/ongelmasta kattava yhteenveto sekä luodaan uutta näkökulmaa aiheeseen. Teoriaosuudessa käsittelen lyhyesti globaaleja tilastoja itsemurhista ja erittelen itsetuhoiseen käyttäytymiseen liittyviä osatekijöitä. Lisäksi pohdin mielenterveyden kansanterveydellisiä vaikutuksia, eriarvoisuuden merkitystä sekä itsemurhien erilaisia ehkäisykeinoja. Mielenterveyden häiriöt ovat globaalisti mittava kansanterveydellinen haaste ja itsemurhakuolleisuudessa vallitsee suuri eriarvoisuus. Itsemurha on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät ja sellaisena sitä pitää myös tutkia. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysinä.
Tutkielman tulokset (riskitekijät ja suojaavat tekijät) on jaettu karkeasti sisäisiin/subjektiivisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Lisäksi sosiodemografisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä seksuaali-/sukupuolivähemmistöön liittyviä tekijöitä tutkitaan omana ryhmänään. Tutkielman päätulokset kertovat, että mielenterveyteen liittyvät tekijät ovat merkittävimmässä roolissa nuorten itsetuhoisuuden kehittymisessä: masennus-/ahdistusoireisto nousee esiin suurimpana riskitekijänä. Lisäksi yksinäisyys, toivottomuuden tunne ja erilaiset sosiaaliset haasteet tulevat esiin. Suojaavina tekijöinä vahvimmin nousevat esiin vanhempien tuki ja toimivat sosiaaliset suhteet/verkostot (mm. ystävät, koulu). Hyvä itsetunto ja yleinen tyytyväisyys elämään vaikuttavat myös suojaavan itsetuhoisuudelta, unohtamatta resilienssiä (psyykkinen palautumiskyky), jonka merkitys on tärkeä ja jota voi vahvistaa.
Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkitaan aiempaa tutkimuskirjallisuutta ja laaditaan tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä/ongelmasta kattava yhteenveto sekä luodaan uutta näkökulmaa aiheeseen. Teoriaosuudessa käsittelen lyhyesti globaaleja tilastoja itsemurhista ja erittelen itsetuhoiseen käyttäytymiseen liittyviä osatekijöitä. Lisäksi pohdin mielenterveyden kansanterveydellisiä vaikutuksia, eriarvoisuuden merkitystä sekä itsemurhien erilaisia ehkäisykeinoja. Mielenterveyden häiriöt ovat globaalisti mittava kansanterveydellinen haaste ja itsemurhakuolleisuudessa vallitsee suuri eriarvoisuus. Itsemurha on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät ja sellaisena sitä pitää myös tutkia. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysinä.
Tutkielman tulokset (riskitekijät ja suojaavat tekijät) on jaettu karkeasti sisäisiin/subjektiivisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Lisäksi sosiodemografisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä seksuaali-/sukupuolivähemmistöön liittyviä tekijöitä tutkitaan omana ryhmänään. Tutkielman päätulokset kertovat, että mielenterveyteen liittyvät tekijät ovat merkittävimmässä roolissa nuorten itsetuhoisuuden kehittymisessä: masennus-/ahdistusoireisto nousee esiin suurimpana riskitekijänä. Lisäksi yksinäisyys, toivottomuuden tunne ja erilaiset sosiaaliset haasteet tulevat esiin. Suojaavina tekijöinä vahvimmin nousevat esiin vanhempien tuki ja toimivat sosiaaliset suhteet/verkostot (mm. ystävät, koulu). Hyvä itsetunto ja yleinen tyytyväisyys elämään vaikuttavat myös suojaavan itsetuhoisuudelta, unohtamatta resilienssiä (psyykkinen palautumiskyky), jonka merkitys on tärkeä ja jota voi vahvistaa.