Sosiaalityön paradoksi sosiaalisena representaationa ”sossumeemeissä” : ”Kun kannattelet asiakkaita, jotka eivät saa tarvitsemiaan erityispalveluita resurssipulan vuoksi”

Abstract

Internetin arkipäiväistymisen myötä meemien jakaminen ja leviäminen on ilmiönä laajentunut. Meemit ovat sisällöltään muutettavia ja useimmiten humoristisia sisältäen kulttuurista ja sosiaalista tietoa. Sosiaaliset representaatiot ovat yhteisön muodostamia käsityksiä tietyistä aiheista ja ne ohjaavat ihmisten toimintaa. Sosiaalityöaiheiset meemit ovat kiinnostava tutkimuskohde muutoksenalaiseen sosiaalityöhön liittyvien sosiaalisten representaatioiden ja niiden muodostumisen tarkastelemiseksi.

Tässä sosiaalityön pro gradu -tutkielmassa tutkimme, millaisia sosiaalisia representaatioita sosiaalityöaiheiset meemit sisältävät sosiaalityön toiminnasta ja miten ne muodostuvat meemeissä. Tutkimusaineistomme koostuu suomalaisilla sosiaalityöaiheisilla Instagram -tileillä julkaistuista meemeistä. Teoreettis-metodologinen viitekehys rakentuu sosiaalisten representaatioiden ja meemien teoriasta ja -tutkimuksista, sekä huumorista meemeissä. Taustoitamme tutkimustamme aiemmalla tutkimus- ja teoriatiedolla sosiaalityöstä julkisuudessa, sosiaalityön toiminnasta sekä sen haasteista sekä voimavaroista. Analysoimme aineiston aluksi laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, josta siirrymme teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin. Sisällönanalyysin tarkoituksena on luoda yleiskäsitys aineiston sisällöstä ja esiintyvistä teemoista aineistolähtöisesti. Tulosten pääluokista nostamme lähilukuun muutamia meemejä, joista analysoimme teoriaohjaavan analyysin avulla sosiaalisten representaatioiden muodostumista.

Sosiaalityön sosiaalinen representaatio tulee kuvatuksi meemeissä kauttaaltaan paradoksisena. Toiminta näyttäytyy vaativana asiakastyönä, minkä tekemistä haastavat uuvuttavat työolosuhteet sekä näkemyserot yhteistyössä. Sosiaalityö jää ulkopuoliseksi poliittisesta päätöksenteosta ja hyvinvointialueiden palveluiden suunnittelusta, vaikka se kuvautuu palveluna yhteiskunnan kannalta välttämättömänä. Tiimi- ja verkostotyöskentely näyttäytyy vaihtelevana. Kollegat kuvautuvat sekä myönteisesti että negatiivisesti. Työn edellyttämä verkostotyöskentely esitetään turhauttavana. Sosiaalityöntekijöiden kokemus asiantuntijuudesta sekä ammatti-identiteetin kehittymisestä esitetään ristiriitaisena. Motivaatiota sosiaalityön tekemiseen on, mutta samanaikaisesti tehdään eroa matalapalkkaisen ja heikosti resursoidun kutsumusammatin ideologiaan. Jälkimmäiseen tutkimuskysymykseen löysimme vastauksena erityisesti meemeissä tunteiden, rakennusaineiden ja huumorin osallistuvan sosiaalisten representaatioiden muodostumiseen. Huumori yhtäältä vahvistaa sosiaalityöhön aiemmin liitettyjä käsityksiä, mutta toisaalta sillä puretaan niitä.

Sosiaalisina representaatioina vaativa ja välttämätön sosiaalityö yhdistettynä kuormittaviin työolosuhteisiin ja yhteiskunnan muutoksenalaisuuteen eivät enteile myönteistä kuvaa sosiaalityön tulevaisuudesta. Positiivisena näyttäytynyt sosiaalityöntekijöiden motivaatio ydintehtävän toteuttamisessa voidaan tulkita alan voimavaraksi. Tulevaisuuden sosiaalityön kannalta tärkeää ei ole ainoastaan sosiaalityöntekijöiden oma vaikuttamista tavoitteleva toiminta ja voimavarojen hyödyntäminen vaan myös yhteiskunnassa tapahtuva toiminta ja resurssit.

With the Internet becoming commonplace, the phenomenon of sharing and spreading memes has expanded. Memes are changeable in content and mostly humorous, including cultural and social in formation. Social representations are perceptions formed by the community about certain topics and they guide people's actions. Social work-related memes are an interesting research target for examining social representations and their formation related to social work under change.

In this master's thesis on social work, we research what kind of social representations social work related memes contain about the activities of social work and how they are formed in memes. Our research material consists of memes published on Finnish social work-related Instagram accounts. The theoretical-methodological reference framework is built on the theory and studies of social representations and memes, as well as humor in memes. We base our research with previous research and theoretical knowledge about social work in the public eye, the activities of social work and its challenges and resources. We initially analyze the material with a qualitative material-oriented content analysis, from which we move on to a theory-driven content analysis. The purpose of the content analysis is to create a general understanding of the content and the themes that appear, based on the material. From the main categories of the results, we select a few memes for a closer look, from which we analyze the formation of social representations with the help of a theory-driven analysis.

The social representation of social work is described in memes as paradoxical throughout. The activity is expressed as demanding customer work, which is challenged by exhausting working conditions and differences of opinion in cooperation. Social work remains outside of political decision making and the planning of services in wellbeing services counties, even though it is described as a service that is indispensable for society. Working in teams and networks is described as varied. Colleagues are described both positively and negatively. The required networking is presented as frustrating. The experience of social workers in terms of expertise and the development of professional identity is presented as contradictory. There is motivation to do social work, but at the same time they are making a difference to the ideology of a low-paid and poorly resourced profession. As an answer to the second research question, we found that emotions, building materials and humor are involved in the formation of social representations, especially in memes. On the one hand, humor reinforces the concepts previously associated with social work, but on the other hand, it dismantles them.

As social representations, demanding and necessary social work combined with burdensome working conditions and society's subject to change do not portend a positive picture of the future of social work. The positively portrayed motivation of social workers in carrying out the core task can be read as a resource of the field. In terms of future social work, it is not only the social workers' own influence-seeking activities and the utilization of resources that are important, but also the activities and resources in society.