Palliatiiviset potilaat ensihoitopalvelussa : Suomalainen retrospektiivinen kohorttitutkimus
Pesonen, Eemil (2024)
Pesonen, Eemil
2024
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402142286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402142286
Tiivistelmä
Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan potilaan oireiden lievitykseen tähtäävää hoitoa. Saattohoidolla tarkoitetaan palliatiivisen hoidon välittömästi kuolemaa edeltävää vaihetta. Ensihoito osallistuu saattohoitopotilaiden hoitoon tyypillisesti potilaan tilan nopeasti huonontuessa kotona. Tällöin ensihoitajien on pyrittävä ratkaisemaan potilaan lääketieteellinen ongelma tai kuljettamaan potilas tukiosastopaikalle. Ensihoitajien päätöksenteko tällaisissa olosuhteissa on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu haasteelliseksi. Tiedetään, että ensihoitajat päätyvät usein kuljettamaan potilaan ensiapuun puutteellisten potilastietojen, aikapaineen ja rajallisten konsultaatiomahdollisuuksien vuoksi. Tämä voi altistaa potilaan tilan heikkenemiselle ja hoitotoimenpiteille, jotka eivät ole saattohoitopotilaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millaista on pirkanmaalaisten kotisaattohoitopotilaiden ensihoitopalveluiden käyttö. Pyrkimyksenä on arvioida kyseisen potilasryhmän aiheuttamaa kuormitusta ensihoidolle, hoitolinjan tunnistamista kentällä sekä ensihoitajien toimintaa ja päätöksentekoa. Löydösten avulla tavoitteena on tunnistaa mahdollisia kehityskohteita tai epäkohtia ensihoidon toiminnassa. Tutkimusasetelma on retrospektiivinen kohorttitutkimus. Aineisto koostuu 69 Pirkanmaalaisesta saattohoitopotilaasta, joihin kohdistui 97 ensihoidon tehtävää. Potilaskohtaisia perustietoja kerättiin liittyen potilaan sairauteen ja palliatiivisen hoidon päätökseen. Ensihoitotehtävien osalta kerättiin tehtäväkohtaiset tiedot sähköisistä ensihoitolomakkeista. Aineiston tilastollisessa analyysissä käytettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä.
Tutkimuksessa todettiin palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden ensihoidolle aiheuttama kuormitus pieneksi. Palliatiivisiin potilaisiin kohdistuvat tehtävät muodostivat ensihoidon kokonaiskuormituksesta 0,26 %. Ensihoidon toiminnassa havaittiin joitain epäkohtia. Ensihoitokaavakkeiden perusteella ensihoitajat tunnistivat palliatiivisen hoitolinjan vain noin joka toisen potilaan kohdalla. Tärkeä löydös oli myös suuri päivystykseen kuljetettujen potilaiden määrä, 55 %, sekä usein tehtävät epätarkoituksenmukaiset hoitotoimenpiteet. Löydökset tukevat aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja ensihoitajien toiminnasta palliatiivisten potilaiden kanssa. Tämä tutkimus kuitenkin tuo esiin potilasryhmän heikon tunnistamisen kentällä, joka voi osaltaan selittää ensihoidon epäjohdonmukaista toimintaa.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millaista on pirkanmaalaisten kotisaattohoitopotilaiden ensihoitopalveluiden käyttö. Pyrkimyksenä on arvioida kyseisen potilasryhmän aiheuttamaa kuormitusta ensihoidolle, hoitolinjan tunnistamista kentällä sekä ensihoitajien toimintaa ja päätöksentekoa. Löydösten avulla tavoitteena on tunnistaa mahdollisia kehityskohteita tai epäkohtia ensihoidon toiminnassa. Tutkimusasetelma on retrospektiivinen kohorttitutkimus. Aineisto koostuu 69 Pirkanmaalaisesta saattohoitopotilaasta, joihin kohdistui 97 ensihoidon tehtävää. Potilaskohtaisia perustietoja kerättiin liittyen potilaan sairauteen ja palliatiivisen hoidon päätökseen. Ensihoitotehtävien osalta kerättiin tehtäväkohtaiset tiedot sähköisistä ensihoitolomakkeista. Aineiston tilastollisessa analyysissä käytettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä.
Tutkimuksessa todettiin palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden ensihoidolle aiheuttama kuormitus pieneksi. Palliatiivisiin potilaisiin kohdistuvat tehtävät muodostivat ensihoidon kokonaiskuormituksesta 0,26 %. Ensihoidon toiminnassa havaittiin joitain epäkohtia. Ensihoitokaavakkeiden perusteella ensihoitajat tunnistivat palliatiivisen hoitolinjan vain noin joka toisen potilaan kohdalla. Tärkeä löydös oli myös suuri päivystykseen kuljetettujen potilaiden määrä, 55 %, sekä usein tehtävät epätarkoituksenmukaiset hoitotoimenpiteet. Löydökset tukevat aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja ensihoitajien toiminnasta palliatiivisten potilaiden kanssa. Tämä tutkimus kuitenkin tuo esiin potilasryhmän heikon tunnistamisen kentällä, joka voi osaltaan selittää ensihoidon epäjohdonmukaista toimintaa.