Separatismia ja ruotsalaistamista : Helsingin Sanomien Ruotsikuva Ahvenanmaan ja Länsipohjan kysymyksissä 1919-1921
Laasasenaho, Lassi (2024)
Laasasenaho, Lassi
2024
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402142276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402142276
Tiivistelmä
Ahvenanmaan ja Länsipohjan kysymykset hiersivät Suomen ja Ruotsin valtion välisiä suhteita Suomen itsenäisyyden alkuvuosina. Ruotsalaisten aikeet liittää Ahvenanmaa takaisin maahansa nousivat ensimmäisen maailmansodan aikana. Ahvenanmaalla alkoi separatistinen liikehdintä osittain Ruotsin tukemana. Länsipohjaan kiinnittyi suomalaisten oppineiden huomio vuonna 1918. Ruotsin koulupolitiikka nähtiin uhkaavan alueen suomenkielistä väestöä ja suomalaisten asemaa parantamaan perustettiin Länsipohjan toimikunta vuonna 1919.
Tässä tutkimuksessa perehdyn Helsingin Sanomien tuottamaan Ruotsikuvaan vuosina 1919–1921 Ahvenanmaan ja Länsipohjan kysymyksiin liittyvien kirjoitusten kautta. Ruotsikuva tarkoittaa tässä tutkimuksessa sitä, miten Helsingin Sanomat kirjoittavat Ruotsista ja ruotsalaisista, miten Ruotsin toimijuutta ja osallisuutta kuvaillaan ja korostetaan kirjoituksissa sekä minkälaiseen sävyyn Ruotsista kirjoitetaan. Tutkimuksen aineisto on koottu kansalliskirjaston digitoiduista Helsingin Sanomien kirjoituksista välillä 1.1.1919–1.1.1922.
Ahvenanmaan kysymyksessä Helsingin Sanomat korostavat Ruotsin osallisuutta ja toimijuutta ahvenanmaalaisen separatismin aloittajana ja kiihdyttäjänä. Ahvenanmaalaisten osuutta separatismiin pyrittiin osittain mitätöimään ja vastuu Ahvenanmaan tilanteen kärjistymisestä siirtää ruotsalaisille. Länsipohjan kysymyksessä puolestaan Ruotsi nähdään epäoikeudenmukaisena vähemmistökansaa sortavana hallitsijana. Ruotsin koulupolitiikka tähtää vääriin päämääriin ja suomen kielen asema nähdään uhanalaisena. Helsingin Sanomissa korostuu myös Länsipohjan kysymyksen rinnastaminen Ahvenanmaan kysymykseen. Kirjoituksissa pohditaan millä oikeudella Ruotsi vaatii Ahvenanmaata itselleen, kun se ei salli Länsipohjassa asuville suomalaisille kielellisiä oikeuksia. Suomi puolestaan pitää huolen ruotsinkielisestä väestöstään ja riistäessään Ahvenanmaan Suomelta, Ruotsi vain erottaisi ahvenanmaalaiset muusta suomenruotsalaisesta väestöstä.
Tässä tutkimuksessa perehdyn Helsingin Sanomien tuottamaan Ruotsikuvaan vuosina 1919–1921 Ahvenanmaan ja Länsipohjan kysymyksiin liittyvien kirjoitusten kautta. Ruotsikuva tarkoittaa tässä tutkimuksessa sitä, miten Helsingin Sanomat kirjoittavat Ruotsista ja ruotsalaisista, miten Ruotsin toimijuutta ja osallisuutta kuvaillaan ja korostetaan kirjoituksissa sekä minkälaiseen sävyyn Ruotsista kirjoitetaan. Tutkimuksen aineisto on koottu kansalliskirjaston digitoiduista Helsingin Sanomien kirjoituksista välillä 1.1.1919–1.1.1922.
Ahvenanmaan kysymyksessä Helsingin Sanomat korostavat Ruotsin osallisuutta ja toimijuutta ahvenanmaalaisen separatismin aloittajana ja kiihdyttäjänä. Ahvenanmaalaisten osuutta separatismiin pyrittiin osittain mitätöimään ja vastuu Ahvenanmaan tilanteen kärjistymisestä siirtää ruotsalaisille. Länsipohjan kysymyksessä puolestaan Ruotsi nähdään epäoikeudenmukaisena vähemmistökansaa sortavana hallitsijana. Ruotsin koulupolitiikka tähtää vääriin päämääriin ja suomen kielen asema nähdään uhanalaisena. Helsingin Sanomissa korostuu myös Länsipohjan kysymyksen rinnastaminen Ahvenanmaan kysymykseen. Kirjoituksissa pohditaan millä oikeudella Ruotsi vaatii Ahvenanmaata itselleen, kun se ei salli Länsipohjassa asuville suomalaisille kielellisiä oikeuksia. Suomi puolestaan pitää huolen ruotsinkielisestä väestöstään ja riistäessään Ahvenanmaan Suomelta, Ruotsi vain erottaisi ahvenanmaalaiset muusta suomenruotsalaisesta väestöstä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]