Koronapandemian vaikutukset työttömyyskassojen toimintaan

Abstract

Tämän tutkielman aihepiiri kytkeytyy työttömyyteen sekä sen varalle muodostetun työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanijoihin, työttömyyskassoihin. Työttömyyskassat toimeenpanevat julkista tehtävää, jossa niiden päätarkoituksena on maksaa jäsenistölleen lainsäädännön mukaisia ansiosidonnaisia työttömyysturvaetuuksia. Koska korona-aika toi mukanaan monia muutoksia työttömyyteen sekä johdannaisesti työttömyysturvaan, on tutkielmassa haluttu selvittää miten ja miksi koronapandemia on vaikuttanut työttömyyskassojen toimintaan ja miten jatkossa voidaan vastaaviin tilanteisiin varautua paremmin.

Tutkielman teoriaosuus on kaksiosainen, ja ensimmäinen osuus keskittyy työttömyyden riskiin käsitteenä sekä riskin toteutumisen vaikutuksiin niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Lisäksi tämä osuus avaa työttömyyden varalle luotuja riskienhallintakeinoja ja kartoittaa tutkielman ajallisen kontekstin, koronapandemian, merkityksen yhteiskunnalle sekä työttömyydelle. Teoriaosuuden toinen osa keskittyy työttömyysturvajärjestelmään ja sen toimintaan. Osassa käydään läpi järjestelmän syntyä, toimijoita sekä rahoitusta, etuuksia sekä työttömyyskassoja ja niiden toimintaa. Tutkielman empiirisessä osiossa on hyödynnetty monimenetelmäisyyttä. Tutkimusmenetelminä on käytetty dokumenttianalyysiä ja asiantuntijahaastatteluja. Empiriaosuuksien perustana toimivat kolme aineistoa, jotka koostuvat tilastoista, työttömyyskassojen toimintakertomuksista sekä haastatteluista. Näistä tilasto- ja toimintakertomusaineistoa on analysoitu dokumenttianalyysin keinoin ja haastatteluaineistoa sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koronapandemia on tuonut työttömyyskassojen toimintaan eri tasoisia muutoksia, joiden merkittävyys riippuu työttömyyskassan jäsenliitoista ja niiden toimialoista. Koska korona ei kohdellut kaikkia toimialoja tasavertaisesti, myös työttömyyden yleisyys työttömyyskassoissa vaihteli suuresti. Erot koronatyöttömyydessä heijastelevat laajemmin työelämän epätasaisuutta. Työttömyyskassoissa korona näkyi yleisesti jäsenmäärien sekä etuusmenojen nousuna etenkin pandemian alussa keväällä 2020. Muutokset jäsenmäärissä johtivat kasvaneeseen työmäärään ja lisäkustannusten syntymiseen, joihin jouduttiin vastaamaan työn uudelleen järjestelyillä sekä etenkin taloudellisten resurssien turvaamisella. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että paras varautumiskeino tulevaisuutta varten on ottaa opiksi historiasta.