Solunsalpaajahoitoja saavien metastaattista rintasyöpää sairastavien naisten kehonkoostumusmittaukset ja niiden suhde veren sytokiineihin
Kyttä, Jere (2024)
2024
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402132257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402132257
Tiivistelmä
Rintasyöpä on yleisin syöpäsairaus sekä suurin syöpäkuolemien aiheuttaja naisilla Suomessa ja maailmalla. Kuvantamalla arvioitujen kehonkoostumusmuuttujien yhteys potilaiden toimintakykyyn ja ennusteeseen on laajalti dokumentoitu. Koska metastaattista rintasyöpää sairastavien potilaiden hoidon vastetta seurataan kuvantamistutkimuksin, kehonkoostumusmuuttujien arviointi olisi helppoa. Veren sytokiinitasojen mittaamista on tehty tutkimuksellisesti syöpää sairastavilla ja niillä on osoitettu ennusteellista merkitystä. Tutkimme näiden tekijöiden keskinäistä suhdetta toisiinsa.
Sytokiinitasot olivat määritetty potilaillamme osana Aino -kemoterapiatutkimusta vuosina 2009–2015. Kuvantamistutkimukset toteutuivat osana potilaan kliinistä hoitopolkua. Aineistomme tarkasteli retrospektiivisesti näiden yhteyttä aiheuttamatta ylimääräisiä tutkimuksia potilaille. Tietokonetomografiset kuvat tarkasteltiin yksittäisen tutkijan toimesta puoliautomaattisella tekniikalla. Näistä kuvista määritettiin lannerangan kolmannen nikaman tasolta ihonalaisen rasvan, sisäelimiä ympäröivän rasvan sekä oikean ja vasemman psoas-lihasten pinta-alat. Lihaksien pinta-alat muutettiin potilaiden pituustietoja hyödyntäen indekseiksi, joita verrattiin inflammatorisiin markkereihin.
Tuloksissa erottui erityisesti interleukiini-18-(IL-18)-pitoisuuden tilastollisesti merkittävä korrelaatio kaikkiin määriteltyihin kehonkoostumusmuuttujiin. IL-18-pitoisuuden positiivinen korrelaatio lihas- ja rasvamäärien kanssa on kiinnostava löydös, sillä lihasmassan runsaus on hyvän ennusteen merkki, kun taas puolestaan sisäelimiä ympäröivän rasvan runsaus huonon ennusteen merkki. IL-18 liittyy itsenäisesti huonoon ennusteeseen.
Tutkimuksemme heikkouksina olivat pieni aineisto. Lisäksi yksittäisen tutkijan analyysejä ei toistettu toisen mittaajan toimesta.
Sytokiinitasot olivat määritetty potilaillamme osana Aino -kemoterapiatutkimusta vuosina 2009–2015. Kuvantamistutkimukset toteutuivat osana potilaan kliinistä hoitopolkua. Aineistomme tarkasteli retrospektiivisesti näiden yhteyttä aiheuttamatta ylimääräisiä tutkimuksia potilaille. Tietokonetomografiset kuvat tarkasteltiin yksittäisen tutkijan toimesta puoliautomaattisella tekniikalla. Näistä kuvista määritettiin lannerangan kolmannen nikaman tasolta ihonalaisen rasvan, sisäelimiä ympäröivän rasvan sekä oikean ja vasemman psoas-lihasten pinta-alat. Lihaksien pinta-alat muutettiin potilaiden pituustietoja hyödyntäen indekseiksi, joita verrattiin inflammatorisiin markkereihin.
Tuloksissa erottui erityisesti interleukiini-18-(IL-18)-pitoisuuden tilastollisesti merkittävä korrelaatio kaikkiin määriteltyihin kehonkoostumusmuuttujiin. IL-18-pitoisuuden positiivinen korrelaatio lihas- ja rasvamäärien kanssa on kiinnostava löydös, sillä lihasmassan runsaus on hyvän ennusteen merkki, kun taas puolestaan sisäelimiä ympäröivän rasvan runsaus huonon ennusteen merkki. IL-18 liittyy itsenäisesti huonoon ennusteeseen.
Tutkimuksemme heikkouksina olivat pieni aineisto. Lisäksi yksittäisen tutkijan analyysejä ei toistettu toisen mittaajan toimesta.