Tutkijoiden näkemyksiä avoimesta vertaisarvioinnista tieteenaloittain : Kyselytutkimus
Kotilainen, Roosa (2024)
Kotilainen, Roosa
2024
Informaatiotutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Information Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-03-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402122242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402122242
Tiivistelmä
Avoin vertaisarviointi on yksi avoimen tieteen uusimmista ilmenemismuodoista. Vertaisarvioinnin avoimuus pyrkii läpinäkyvyydellään korjaamaan perinteisen vertaisarvioinnin ongelmakohtia, joita ovat olleet vertaisarviointiraporttien julkaisemattomuus, arvioinnin anonyymiys sekä prosessin ulossulkevuus ja vuorovaikutuksettomuus. Vaikka avoin vertaisarviointi on jo merkittävä ja keskustelua herättävä aihe, on sitä käsittelevää tutkimusta kuitenkin tehty vielä varsin rajallisesti etenkin Suomessa.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää Tampereen yliopiston tutkijoiden näkemyksiä avoimesta vertaisarvioinnista. Tavoitteena oli luoda tuore yleiskuva eri tieteenalojen vastaanottavuudesta suhteessa vertaisarvioinnin avaamiseen. Tarkempana tutkimusongelmana oli: Millaisia näkemyksiä Tampereen yliopiston eri tieteenalojen tutkijoilla on avoimesta vertaisarvioinnista verrattuna perinteisiin vertaisarviointikäytänteisiin? Tieteenalakohtainen vertailu tehtiin humanististen, kasvatustieteellisten ja yhteiskuntatieteellisten (HKY) sekä teknisten, luonnontieteellisten ja lääketieteellisten (TLL) alojen välillä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 73 tutkijaa.
Tutkimus suoritettiin sähköisenä kyselytutkimuksena kahdessa osassa keväällä ja syksyllä 2023. Nimettömästi täytettävällä kyselylomakkeella kerättiin vastaajan oleelliset taustatiedot. Lisäksi kartoitettiin tyytyväisyyttä perinteisiin, sokkomenettelyihin perustuviin vertaisarviointikäytänteisiin. Erityisesti keskityttiin selvittämään avointa vertaisarviointia ja sen eri muotoja koskevia näkemyksiä. Aineisto kerättiin pitkälti Likert-asteikolla, mutta halutessaan vastaaja saattoi myös perustella vastauksiaan avoimissa kentissä. Määrälliseen aineistoon sovellettiin tilastollisia menetelmiä, minkä lisäksi avovastauksien tuottamaa laadullista dataa lähestyttiin luokittelulla ja teemoittelulla.
Tutkimuksen tulokset olivat pääosin linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Perinteisiin vertaisarviointikäytäntöihin oltiin varsin tyytyväisiä. Lisäksi tiettyihin vertaisarvioinnin avoimuuden osa-alueisiin suhtauduttiin selvästi myönteisemmin kuin toisiin. Toisaalta monissa avoimuuden osa-alueissa nähtiin niin hyviä kuin huonojakin puolia, mikä teki mielipiteen muodostuksesta toisinaan haastavaa. Avoimen vertaisarvioinnin kannatus jäikin lopulta varovaisen myönteiseksi. Huomionarvioista oli, että TLL-aloilla vertaisarvioinnin avaamiseen suhtauduttiin HKY-aloja myönteisemmin.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää Tampereen yliopiston tutkijoiden näkemyksiä avoimesta vertaisarvioinnista. Tavoitteena oli luoda tuore yleiskuva eri tieteenalojen vastaanottavuudesta suhteessa vertaisarvioinnin avaamiseen. Tarkempana tutkimusongelmana oli: Millaisia näkemyksiä Tampereen yliopiston eri tieteenalojen tutkijoilla on avoimesta vertaisarvioinnista verrattuna perinteisiin vertaisarviointikäytänteisiin? Tieteenalakohtainen vertailu tehtiin humanististen, kasvatustieteellisten ja yhteiskuntatieteellisten (HKY) sekä teknisten, luonnontieteellisten ja lääketieteellisten (TLL) alojen välillä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 73 tutkijaa.
Tutkimus suoritettiin sähköisenä kyselytutkimuksena kahdessa osassa keväällä ja syksyllä 2023. Nimettömästi täytettävällä kyselylomakkeella kerättiin vastaajan oleelliset taustatiedot. Lisäksi kartoitettiin tyytyväisyyttä perinteisiin, sokkomenettelyihin perustuviin vertaisarviointikäytänteisiin. Erityisesti keskityttiin selvittämään avointa vertaisarviointia ja sen eri muotoja koskevia näkemyksiä. Aineisto kerättiin pitkälti Likert-asteikolla, mutta halutessaan vastaaja saattoi myös perustella vastauksiaan avoimissa kentissä. Määrälliseen aineistoon sovellettiin tilastollisia menetelmiä, minkä lisäksi avovastauksien tuottamaa laadullista dataa lähestyttiin luokittelulla ja teemoittelulla.
Tutkimuksen tulokset olivat pääosin linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Perinteisiin vertaisarviointikäytäntöihin oltiin varsin tyytyväisiä. Lisäksi tiettyihin vertaisarvioinnin avoimuuden osa-alueisiin suhtauduttiin selvästi myönteisemmin kuin toisiin. Toisaalta monissa avoimuuden osa-alueissa nähtiin niin hyviä kuin huonojakin puolia, mikä teki mielipiteen muodostuksesta toisinaan haastavaa. Avoimen vertaisarvioinnin kannatus jäikin lopulta varovaisen myönteiseksi. Huomionarvioista oli, että TLL-aloilla vertaisarvioinnin avaamiseen suhtauduttiin HKY-aloja myönteisemmin.