Miesten naisiin kohdistama väkivalta sosiaalisena ongelmana henkirikosuutisissa : Sisällönanalyysi sukupuolistuneen väkivallan representaatioista Ilta-Sanomissa
Tirkkonen, Venla (2024)
2024
Visuaalisen journalismin maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402122235
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402122235
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, millaisena sosiaalisena ongelmana miesten naisiin kohdistama henkirikollisuus näyttäytyy rikosuutisissa. Aineiston analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi, jonka keinoin analysoidaan sukupuolistuneen väkivallan representaatioita uutisteksteissä. Aineisto koostuu 42:sta Ilta-Sanomien verkkosivuilla vuonna 2022 julkaistusta uutisesta tapauksista, jossa mies on surmannut naisen. Uutiset koskevat 21:ä eri henkirikostapausta. Aineistosta tarkasteltiin käytettyjä lähteitä, uhrin ja epäillyn/tekijän positioiden tuottamista, uutisteks-teissä rakennettavia ongelma- ja motiivikonstruktioita sekä sitä, syyllistetäänkö uutisissa uhreja.
Tutkimuksen teoreettinen tausta on sukupuolistuneen väkivallan tutkimuksessa, joka tarkastelee väkivallan yhteyksiä sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja valtaan. Lisäksi analyysissä hyödynnettiin Chibnallin rikosjournalismin professionaalisia impe-ratiiveja.
Analyysin perusteella miesten naisiin kohdistama kuolettava väkivalta ei näyttäydy aineiston uutisissa itsessään sosiaalisena ongelmana. Uutisteksteissä ongelmakonstruktiot eivät liity suoraan naisiin kohdistettuun väkivaltaan. Uutisista tunnistettiin viisi erilaista huolta tai ongelmakonstruktiota: paikkakunnan rauhan järkkyminen, asuinpaikan turvallisuus, työturvallisuus, lähestymiskiellon puutteet ja pääsy terveydenhuoltoon.
Poliisi on henkirikoksia koskevassa uutisoinnissa yleisin lähde. Aineiston uutisissa ei käytetty ollenkaan lähteenä esimerkiksi sukupuolistuneen väkivallan asiantuntijoita tai väkivaltatyön tekijöitä, mikä poikkeaa ulkomaisten tutkimusten havainnoista.
Uhrin positiota tuotetaan teksteissä moninaisin keinoin. Kuitenkin miesten naisiin kohdistama henkirikollisuus näyttäytyy uutisrepresentaatioissa yksittäisinä tapauksina, jolloin naisiin kohdistetun väkivallan syyt näyttävät juontuvan yksilöllisistä olosuhteista. Teksteistä löydetyt motiivikonstruktiot ja rikoksen selittämisen resurssit luokiteltiin neljään kategoriaan: epäillyn patologia tai sosiaalinen poikkeavuus, riita tai kontrollin menettäminen, parisuhdekontekstiin liittyvät ja muut selittämisen resurssit. Epäillyn tekijän patologioihin tai sosiaaliseen poikkeavuuteen palautuvat selittämisen resurssit ja motiivikonstruktiot olivat aineistossa tavallisimpia. Uhrin syyllistämistä ei aineistossa ilmennyt.
Tutkimuksen teoreettinen tausta on sukupuolistuneen väkivallan tutkimuksessa, joka tarkastelee väkivallan yhteyksiä sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja valtaan. Lisäksi analyysissä hyödynnettiin Chibnallin rikosjournalismin professionaalisia impe-ratiiveja.
Analyysin perusteella miesten naisiin kohdistama kuolettava väkivalta ei näyttäydy aineiston uutisissa itsessään sosiaalisena ongelmana. Uutisteksteissä ongelmakonstruktiot eivät liity suoraan naisiin kohdistettuun väkivaltaan. Uutisista tunnistettiin viisi erilaista huolta tai ongelmakonstruktiota: paikkakunnan rauhan järkkyminen, asuinpaikan turvallisuus, työturvallisuus, lähestymiskiellon puutteet ja pääsy terveydenhuoltoon.
Poliisi on henkirikoksia koskevassa uutisoinnissa yleisin lähde. Aineiston uutisissa ei käytetty ollenkaan lähteenä esimerkiksi sukupuolistuneen väkivallan asiantuntijoita tai väkivaltatyön tekijöitä, mikä poikkeaa ulkomaisten tutkimusten havainnoista.
Uhrin positiota tuotetaan teksteissä moninaisin keinoin. Kuitenkin miesten naisiin kohdistama henkirikollisuus näyttäytyy uutisrepresentaatioissa yksittäisinä tapauksina, jolloin naisiin kohdistetun väkivallan syyt näyttävät juontuvan yksilöllisistä olosuhteista. Teksteistä löydetyt motiivikonstruktiot ja rikoksen selittämisen resurssit luokiteltiin neljään kategoriaan: epäillyn patologia tai sosiaalinen poikkeavuus, riita tai kontrollin menettäminen, parisuhdekontekstiin liittyvät ja muut selittämisen resurssit. Epäillyn tekijän patologioihin tai sosiaaliseen poikkeavuuteen palautuvat selittämisen resurssit ja motiivikonstruktiot olivat aineistossa tavallisimpia. Uhrin syyllistämistä ei aineistossa ilmennyt.