The Learning Landscape Dimensions : The Supply and Student Preferences on Campus Premises
Poutanen, Jenni (2024)
Poutanen, Jenni
Tampere University
2024
Rakennetun ympäristön tohtoriohjelma - Doctoral Programme in the Built Environment
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2024-03-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3309-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3309-6
Tiivistelmä
Tässä väitöskirjassa tarkastellaan yliopistokampusta sosioteknisenä järjestelmänä, perustuen olettamukselle, että kampus ja sen käyttötavat ovat muuttuneet ja edustavat nykyään Oppimismaisema-lähestymistavan ihanteita. Viimeisten vuosikymmenien aikana, yliopistot ovat vastanneet moniin yhteiskunnallisiin muutoksiin kehittämällä tilojaan. Pyrkimyksenä kustannussäästöt ja sidosryhmien välinen synergia, nämä muutokset ovat sekä vaatineet että johtaneet tilojen jakamisen ja joustavan käytön uusiin muotoihin, haastaen perinteiset suunnitteluohjeet. Muutoksien seurauksena koko kampus mahdollistaa opiskelijoiden oppimisen. Oppimismaisema-lähestymistapaa ja sen ulottuvuuksia ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu tosielämän kampuskokonaisuudessa, mikä on yllättävää ottaen huomioon kampustilojen globaalit investoinnit ja kehitys.
Työn tavoitteena on edistää Oppimismaisema-keskustelua tutkimalla, missä määrin kampus edustaa sen ihanteita kuvaamalla tilatarjontaa ja niihin kohdistuvia mieltymyksiä, sekä näiden keskinäistä suhdetta. Painopiste on opiskelijan näkökulmassa, sillä se on usein aliedustettuna käyttäjälähtöisissä suunnitteluprosesseissa. Päätavoitteena on määritellä kampuksien Oppimismaiseman ulottuvuudet jakamisen näkökulmasta kampusympäristöjen ja oppimistilojen suunnittelun ja kehittämisen hyödyksi. Tämä väitöskirja on ensimmäisiä, joka tutkii yhtä kampuskokonaisuutta kolmessa eri mittakaavassa eli sen rakennuksia, klustereita ja tiloja vertailemalla tilatarjontaa mieltymyksiin. Näin ollen työssä tarkastellaan kriittisesti oppimistilojen käsitteitä ja taustalla olevia olettamuksia.
Monografiassa keskitytään kriittiseen yksittäisen kampuksen tapaustutkimukseen ja tutkien sitä monimenetelmällisesti induktiivisen ja deduktiivisen päättelykehän kautta. Aluksi oppimismaisemaa ja sen ulottuvuuksia tarkastellaan teoria- ja oppimistilakirjallisuuden pohjalta, ja ulottuvuuksiin syvennytään tarkemmin kolmessa empiirisessä tutkimuksessa. Ensimmäinen empiirinen osatutkimus kuvaa kohdekampuksen kokonaisuutta ja oppimistilatarjontaa jakamisen, pedagogiikan ja käytön näkökulmasta. Osatutkimuksessa määritellään tilatarjonnan keskeiset näkökulmat, muodostetaan jaettujen oppimistilojen typologia, sekä tutkitaan tarjonnan jakautumista ja (sopeutumis-)tilannetta. Toisessa empiirisessä osatutkimuksessa havainnollistetaan opiskelijoiden tilatarjontaan kohdistuvia preferenssejä ja määritellään niihin liittyvät tärkeimmät laatu-ulottuvuudet. Kolmannessa empiirisessä osatutkimuksessa arvioidaan mieluisimpia sijainteja kampuksella vertaamalla tilatarjontaa ja preferenssejä. Lopuksi kirjallisuuskatsauksen havainnot yhdistetään empiiristen tutkimusten tuloksiin.
Tutkimusaineisto koostuu tietokoneavusteisesti tuotetuista suunnitelmapiirustuksista (cad), paikkatietopohjaisen Soft-GIS-kyselyn avoimista ja suljetuista vastauksista, paikkavierailuiden havainnoista ja Justified Plan Graphs - kaavioista. Tutkimuksessa toteutetaan sekä laadullisia että määrällisiä sisällönanalyyseja, joissa hyödynnetään ArchiCAD-ohjelmistoa cad-piirustuksien analyysissä, Atlas.ti-ohjelmistoa laadullisen kyselyaineiston analyysissä ja Microsoft Excel -ohjelmistoa määrällisien tuloksien laadinnassa.
Tutkimuksen tieteellisenä päätuloksena väitöskirjassa esitetään uusi viitekehys, kampuksien jakamiseen perustuvan oppimismaiseman malli. Väitöskirjan empiiriset tulokset yhdistetään mallin kanssa suunnittelu- ja kehitysmatriisiksi, joka sisältää sekä arkkitehtonisia että käyttäjälähtöisiä näkökulmia havainnollistamaan kokonaisuutta. Käytännön päätuloksena matriisi esittää kampuksien oppimismaiseman tarkennettuja ulottuvuuksia, tavoitteena tukea niiden oppimistilojen arviointia, sekä osallistavaa suunnittelua ja kampusten kehittämistä.
Tulosten perusteella väitetään, että muuttunut kampus on jakamiseen perustuva oppimismaisema, joka on yhteisölähtöinen, saavutettava, joustavasti käytettävissä, monipuolinen, sekä hajautettu ja sisäkkäinen paikkojen verkosto. Tutkimus edistää oppimistiloihin liittyvää kirjallisuutta kyseenalaistamalla taustalla olevia käsitteitä ja muodostamalla keskeiset analyysitekijät ja niihin liittyvät mitta-asteikot, jakamisperustaiset oppimistilojen ja -klusterien typologiat ja jakamisen tasot kampusympäristössä. Sen metodologiseen panokseen kuuluu Soft-GIS-pohjaisen preferenssikyselyn hyödyntäminen kampuksen tilatarjonnan tarkastelussa. Väitöskirjassa tarkastellaan myös tilastollisesti opiskelijoiden mieltymyksiä kampuksesta yleisesti oppimispaikkana, sekä sopeutumisen laajuutta kampuksella. Työ edistää opiskelijoiden oppimistilapreferenssejä käsittelevää kirjallisuutta määrittelemällä tilankäytön päälaatutekijät. Suosituksina jatkotutkimusaiheista esitetään väitöskirjassa kehitettyjen lähestymistapojen testausta ja vertausta toisilla kampuksilla, myös akateemisen henkilöstön näkökulmasta sekä lähestymistapojen validointia sofistikoituneilla määrällisillä mittareilla.
Työn tavoitteena on edistää Oppimismaisema-keskustelua tutkimalla, missä määrin kampus edustaa sen ihanteita kuvaamalla tilatarjontaa ja niihin kohdistuvia mieltymyksiä, sekä näiden keskinäistä suhdetta. Painopiste on opiskelijan näkökulmassa, sillä se on usein aliedustettuna käyttäjälähtöisissä suunnitteluprosesseissa. Päätavoitteena on määritellä kampuksien Oppimismaiseman ulottuvuudet jakamisen näkökulmasta kampusympäristöjen ja oppimistilojen suunnittelun ja kehittämisen hyödyksi. Tämä väitöskirja on ensimmäisiä, joka tutkii yhtä kampuskokonaisuutta kolmessa eri mittakaavassa eli sen rakennuksia, klustereita ja tiloja vertailemalla tilatarjontaa mieltymyksiin. Näin ollen työssä tarkastellaan kriittisesti oppimistilojen käsitteitä ja taustalla olevia olettamuksia.
Monografiassa keskitytään kriittiseen yksittäisen kampuksen tapaustutkimukseen ja tutkien sitä monimenetelmällisesti induktiivisen ja deduktiivisen päättelykehän kautta. Aluksi oppimismaisemaa ja sen ulottuvuuksia tarkastellaan teoria- ja oppimistilakirjallisuuden pohjalta, ja ulottuvuuksiin syvennytään tarkemmin kolmessa empiirisessä tutkimuksessa. Ensimmäinen empiirinen osatutkimus kuvaa kohdekampuksen kokonaisuutta ja oppimistilatarjontaa jakamisen, pedagogiikan ja käytön näkökulmasta. Osatutkimuksessa määritellään tilatarjonnan keskeiset näkökulmat, muodostetaan jaettujen oppimistilojen typologia, sekä tutkitaan tarjonnan jakautumista ja (sopeutumis-)tilannetta. Toisessa empiirisessä osatutkimuksessa havainnollistetaan opiskelijoiden tilatarjontaan kohdistuvia preferenssejä ja määritellään niihin liittyvät tärkeimmät laatu-ulottuvuudet. Kolmannessa empiirisessä osatutkimuksessa arvioidaan mieluisimpia sijainteja kampuksella vertaamalla tilatarjontaa ja preferenssejä. Lopuksi kirjallisuuskatsauksen havainnot yhdistetään empiiristen tutkimusten tuloksiin.
Tutkimusaineisto koostuu tietokoneavusteisesti tuotetuista suunnitelmapiirustuksista (cad), paikkatietopohjaisen Soft-GIS-kyselyn avoimista ja suljetuista vastauksista, paikkavierailuiden havainnoista ja Justified Plan Graphs - kaavioista. Tutkimuksessa toteutetaan sekä laadullisia että määrällisiä sisällönanalyyseja, joissa hyödynnetään ArchiCAD-ohjelmistoa cad-piirustuksien analyysissä, Atlas.ti-ohjelmistoa laadullisen kyselyaineiston analyysissä ja Microsoft Excel -ohjelmistoa määrällisien tuloksien laadinnassa.
Tutkimuksen tieteellisenä päätuloksena väitöskirjassa esitetään uusi viitekehys, kampuksien jakamiseen perustuvan oppimismaiseman malli. Väitöskirjan empiiriset tulokset yhdistetään mallin kanssa suunnittelu- ja kehitysmatriisiksi, joka sisältää sekä arkkitehtonisia että käyttäjälähtöisiä näkökulmia havainnollistamaan kokonaisuutta. Käytännön päätuloksena matriisi esittää kampuksien oppimismaiseman tarkennettuja ulottuvuuksia, tavoitteena tukea niiden oppimistilojen arviointia, sekä osallistavaa suunnittelua ja kampusten kehittämistä.
Tulosten perusteella väitetään, että muuttunut kampus on jakamiseen perustuva oppimismaisema, joka on yhteisölähtöinen, saavutettava, joustavasti käytettävissä, monipuolinen, sekä hajautettu ja sisäkkäinen paikkojen verkosto. Tutkimus edistää oppimistiloihin liittyvää kirjallisuutta kyseenalaistamalla taustalla olevia käsitteitä ja muodostamalla keskeiset analyysitekijät ja niihin liittyvät mitta-asteikot, jakamisperustaiset oppimistilojen ja -klusterien typologiat ja jakamisen tasot kampusympäristössä. Sen metodologiseen panokseen kuuluu Soft-GIS-pohjaisen preferenssikyselyn hyödyntäminen kampuksen tilatarjonnan tarkastelussa. Väitöskirjassa tarkastellaan myös tilastollisesti opiskelijoiden mieltymyksiä kampuksesta yleisesti oppimispaikkana, sekä sopeutumisen laajuutta kampuksella. Työ edistää opiskelijoiden oppimistilapreferenssejä käsittelevää kirjallisuutta määrittelemällä tilankäytön päälaatutekijät. Suosituksina jatkotutkimusaiheista esitetään väitöskirjassa kehitettyjen lähestymistapojen testausta ja vertausta toisilla kampuksilla, myös akateemisen henkilöstön näkökulmasta sekä lähestymistapojen validointia sofistikoituneilla määrällisillä mittareilla.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4945]