Äärimmäinen anemia päivystyksessä : Hemoglobiini <50 g/l

Abstract

Äärimmäisen anemian epidemiologiasta on kohtalaisen niukasti tutkimustietoa. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää äärimmäisen anemian syitä, esiintyvyyttä ja näiden potilaiden kliinisiä ominaisuuksia päivystysasetelmassa. Tutkimus perustuu viiden vuoden aikana kerättyyn dataan Tampereen yliopistollisen sairaalan eri päivystyspisteistä. Tutkimuksen sisäänottokriteeri oli hemoglobiinitaso alle 50 g/l. Viiden vuoden ajalta äärimmäisen anemisoituneita potilaita kertyi 291 kappaletta.

Sairaalan laboratoriotietokannasta etsittiin kaikki ne potilaat, jotka täyttivät sisäänottokriteerin vuosina 2016–20. Suurin osa tutkimuksen potilaista hakeutui pääpäivystyspoliklinikalle Acutaan, mutta myös naistentautien- ja synnytysten päivystyksestä sekä lasten päivystyksestä tuli muutamia potilaita. Potilastiedoista kerättiin erilaisia laboratoriovastauksia ja tutkimustuloksia, kuten endoskopiavastauksia. Näiden tietojen pohjalta pyrittiin määrittämään pienen hemoglobiinipitoisuuden syy mahdollisimman tarkasti.

Äärimmäisestä anemiasta kärsivät potilaat edustivat 0,06 % osuutta kaikista tutkimusajankohdan päivystyskäynneistä. Äärimmäisen anemian ilmaantuvuus oli 11 / 100 000 henkilövuotta. Potilaiden mediaani-ikä oli 69 vuotta, ja 53 % heistä oli miehiä. Yleisimmät oireet päivystykseen hakeutuessa olivat yleistilan lasku, mustat veriulosteet, hengenahdistus ja verioksentelu. Potilaista 40 %:lla anemia todettiin jossakin muussa terveydenhuollon yksikössä ennen päivystykseen hakeutumista.

Yleisin anemisoitumisen syy oli raudanpuute, joka johtui useimmiten ruuansulatuskanavan vuodosta. Akuutti verenvuoto oli toinen merkittävä anemiaan johtanut syy. Näissäkin vuoto oli useimmiten peräisin ruuansulatuskanavasta. Akuutin vuodon ja raudanpuutteen välimuoto ”acute-on-chronic” kategorioitiin erikseen. Muita syitä olivat erilaiset hematologiset sairaudet, hemolyysi, B12-vitamiinin tai folaatin puutos ja muutamat muut harvinaisemmat aiheuttajat.

Potilaiden hoitoajan mediaani sairaalassa oli 4 päivää. Yli puolet potilaista pääsi kotiutumaan suoraan. Sairaalakuolleisuus aineiston potilaiden keskuudessa oli 4 %. 30 päivän ja vuoden kuolleisuus oli vastaavasti 8 % ja 23 %. Keskimääräinen siirrettyjen punasolujen määrä oli viisi yksikköä. Maligniteetti oli osatekijänä anemisoitumisessa neljänneksellä potilaista.