"Erämaa keskellä Suomea" : Tapaustutkimus lähikoulun merkityksestä elinvoima- ja vetovoimatekijänä Utajärven kunnassa
Herrala, Fanni (2024)
Herrala, Fanni
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402052126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402052126
Tiivistelmä
Utajärven kuntaan kohdistuvassa tapaustutkimuksessa käsitellään kunnanvaltuuston näkemyksiä siitä, millainen merkitys lähikoululla on kunnan elinvoimalle ja vetovoimalle. Tutkimuksen motivaationa toimii kuntien muuttuvat olosuhteet, joihin ovat viimevuosien aikana vaikuttaneet väestönmuutos, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, sekä taloudelliset haasteet. Näiden kunnissa tapahtuneiden muutosten myötä myös sivistyspalvelut ovat nousseet kunnissa mielenkiintoiseen rooliin. Toisaalta sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen myötä sivistyspalvelut ovat yksi kunnan keskeisimmistä toimialoista, mutta samalla pienissä kunnissa ikääntyvä väestö ja vähäinen syntyvyys asettavat kunnat haastavaan tilanteeseen. Kuinka tarpeellisena lähikoulu kunnassa nähdään?
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka kohdekuntana on Utajärven kunta. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen on haastateltu yhteensä viittä kunnanvaltuuston jäsentä.
Lähikoulun merkitys kunnan elinvoimatekijänä näyttäytyy tutkimuksessa merkittävänä elinvoimatekijänä. Lähikoulun vaikutus Utajärven elinvoimaan näyttäytyy kunnassa sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden edistäjänä, joka on erityisesti tärkeä kohtaamispaikka lapsille ja perheille, sekä edellytys sille, että lapsiperheiden on mahdollista muuttaa kuntaan asumaan. Tärkeänä voimavarana alakoulun lisäksi kunnassa suhtauduttiin myös yläkouluun ja lukioon.
Tutkimus osoittaa, että yksi lähikoulu kunnassa voi parhaimmillaan olla älykkään sopeutumisen keino, jonka avulla kunnassa taataan koulutuksen jatkuvuus. Näin ollen yksikouluisuus ei ole aina heikkous tai asia, joka kunnassa näyttäytyisi negatiivisessa valossa. Tutkimuksen tulos osoittaa, että kunnissa on mahdollista löytää kunnalle sopiva tapa sopeutua muuttuviin tilanteisiin samanaikaisesti ylläpitäen kunnan yhtä tärkeimmistä peruspalveluista.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka kohdekuntana on Utajärven kunta. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen on haastateltu yhteensä viittä kunnanvaltuuston jäsentä.
Lähikoulun merkitys kunnan elinvoimatekijänä näyttäytyy tutkimuksessa merkittävänä elinvoimatekijänä. Lähikoulun vaikutus Utajärven elinvoimaan näyttäytyy kunnassa sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden edistäjänä, joka on erityisesti tärkeä kohtaamispaikka lapsille ja perheille, sekä edellytys sille, että lapsiperheiden on mahdollista muuttaa kuntaan asumaan. Tärkeänä voimavarana alakoulun lisäksi kunnassa suhtauduttiin myös yläkouluun ja lukioon.
Tutkimus osoittaa, että yksi lähikoulu kunnassa voi parhaimmillaan olla älykkään sopeutumisen keino, jonka avulla kunnassa taataan koulutuksen jatkuvuus. Näin ollen yksikouluisuus ei ole aina heikkous tai asia, joka kunnassa näyttäytyisi negatiivisessa valossa. Tutkimuksen tulos osoittaa, että kunnissa on mahdollista löytää kunnalle sopiva tapa sopeutua muuttuviin tilanteisiin samanaikaisesti ylläpitäen kunnan yhtä tärkeimmistä peruspalveluista.