Poliittiset ristiriitaulottuvuudet puolustuspoliittisten kantojen selittäjinä : Sisällönanalyysi eduskuntapuolueiden asenteista HX-hävittäjähankintaa kohtaan

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan, miten suomalaisten eduskuntapuolueiden sijoittuminen vasemmisto–oikeisto-jakolinjalle vaikuttaa niiden asennoitumiseen HX-hävittäjähankintaan. Vasemmiston ja oikeiston välinen jakolinja on ollut suomalaisella puoluekentällä historiallisesti tärkeä, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Suomessa on valinnut perinteisesti laaja konsensus. Tutkielmassa selvitetään, kuinka vahvaa suuren mittakaavan puolustushanketta koskeva yksimielisyys on tämän päivän Suomessa. Lisäksi työssä analysoidaan, millä perusteilla hanketta tuetaan tai kritisoidaan.

HX-hävittäjähanke on puolustusministeriön käynnistämä hanke, jossa Suomen puolustusvoimien nykyiset Hornet-hävittäjät korvataan uusilla monitoimihävittäjillä. Hankkeelle myönnettiin vuoden 2020 talousarviossa 10 miljardin euron rahoitus, mikä tekee siitä historiallisesti merkittävän julkisen hankinnan. Hävittäjähankinnat ovat olleet kautta aikain poliittisia, sillä niitä leimaavat vahvasti valtioiden väliset suhteet ja taloudelliset kysymykset. HX-hankkeesta onkin käyty vilkasta keskustelua eduskunnassa, sillä se on merkittävässä osassa Suomen puolustusbudjettia ja talousarviota.

Aineistona tutkielmassa ovat hävittäjähanketta koskevat eduskunnan täysistuntokeskustelut sekä kirjalliset kysymykset ja talousarvioaloitteet vuosilta 2015–2022. Tutkielma on toteutettu laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Kansainvälisessä ja suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa on havaittu, että keskusta–oikeistolaiset puolueet suhtautuvat vasemmistopuolueita myönteisemmin sotilaallisiin tehtäviin. Myös radikaalioikeisto suhtautuu tutkimuksen mukaan operaatioihin keskusta–oikeistoa kielteisemmin. Tutkielman aineistoa analysoidessa havaitaan, että aiemmat havainnot pitävät paikkansa myös HX-hävittäjähankkeen kohdalla. Kriittisiä perusteluja esittivät pääasiassa vasemmistopuolueiden, erityisesti vasemmistoliiton kansanedustajat. Joitakin kriittisiä puheenvuoroja pitivät myös poliittista vasemmistoa edustavien sosialidemokraattien ja vihreiden sekä radikaalia oikeistoa edustavien perussuomalaisten ja Valta kuuluu kansalle -puolueen kansanedustajat.

Tutkielma tukee oletusta vahvasta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta konsensuksesta eduskuntapuolueiden välillä. Myönteisiä perusteluja esitettiin tarkasteluaikavälillä yli puolet kriittisiä perusteluja enemmän, ja valtaosa puolueista suhtautui hankkeeseen pääosin myönteisesti. Myönteiset puheenvuorot olivat yleisimpiä keskusta–oikeistolaisissa puolueissa, erityisesti keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten riveissä. Myönteisiä puheenvuoroja perusteltiin esimerkiksi turvallisuudella, uusien suorituskykyjen tarpeellisuudella ja asiantuntijaluottamuksella. Kritiikissä korostuivat muun muassa kustannuskysymykset ja velkaantuminen sekä kysymykset strategisesta riippuvuudesta. Jatkotutkimuksessa voitaisiin syventyä esimerkiksi hankkeen toimeenpanovaiheeseen ja sen kustannusten kehitykseen.