Pertunmaan rakennettu ympäristö ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Abstract

Diplomityöni aihe on Pertunmaan rakennettu kulttuuriympäristö. Työn tavoitteena on tutkia kunnan rakennettua ympäristöä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Pyrin rakennetun ympäristön historiallisten kerrosten lisäksi tutkimaan skenaarioiden avulla kunnan tulevaisuutta ja sen vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Tutkimusaineistoni koostuu pääosin Pertunmaan kunnanarkiston rakennusluvista ja niihin liittyvistä piirroksista sekä kirjallisista lähteistä, joita olivat Pertunmaan kunnan laajan historiateoksen lisäksi arkkitehtuurin historiaa, Pertunmaan kyliä ja paikallisia instituutioita koskevat teokset. Lisäksi olen käyttänyt kohdeinventoinnissa ja tulevaisuuden käsittelyssä apuna eri-ikäisiä lehtiartikkeleita. Valokuvista on ollut suuri apu rakennetun ympäristön vaiheiden tunnistamisessa. Pertunmaa on pieni kunta, jonka osalta arkkitehtuurin analyysi on jäänyt hyvin vähälle muutamaa arvokkaaksi tunnustettua kohdetta ja Alvar Aallon suunnitelmia lukuun ottamatta. Aikaisemmin valmistuneet inventoinnit ja kulttuuriympäristöselvitykset ovat olleet hyvin suppeita. Pertunmaan rakennuskanta on melko nuorta, eivätkä iäkkäämmät rakennukset ole säästyneet puhtaasti käytännön sanelemilta muutoksilta. Aineistosta selviää myös, että tapana on ollut purkaa edellinen rakennus uuden tieltä. Siten rakennuskanta on pysynyt nuorena. Pertunmaan kunta hyvin todennäköisesti lakkaa lähivuosina kuntaliitoksen seurauksena. Työn tavoitteena onkin aluksi kerätä tietoa rakennetun ympäristön historiasta ja nykytilasta. Tämän tiedon valossa olen luonut skenaarioita tulevaisuuden haasteiden tunnistamisen työkaluiksi. Skenaariot asettuvat nelikenttään, jonka akselit ovat vastuun jakaminen ja muutoksiin suhtautuminen. Vastuun jakamisen akselilla ääripäinä ovat erikoistuminen ja hajauttaminen. Nämä liittyvät palveluiden, osaamisen ja alueiden erikoistumiseen profiloitumisen, tehostamisen ja vahvuuksien tunnistamisen avulla sekä hajauttamiseen, jossa vastuuta jaetaan enemmän mittareiden ja lukujen mukaan hierarkkisesti ja perinteisesti. Muutoksiin suhtautumisen akselilla vastakkain ovat muutoksien hyödyntäminen ja hyödyntämättömyys. Näitä muutoksia ovat esimerkiksi digitalisaatio, ilmastonmuutos ja väestön rakennemuutos. Muodostuneiden skenaarioiden avulla pohdin mahdollisia muutoksia Pertunmaan rakennetussa ympäristössä esimerkiksi käyttötarkoituksen ja rakennuksen kunnon kannalta. Lopulta näiden analyysien ja menneiden aikakausien avulla tunnistin kolme voimavaraa, joilla voidaan varmistaa rakennetun kulttuuriympäristön ylläpitoa ja säilymistä tulevaisuudessa. Voimavarat syntyvät osin perinteisellä, osin uutta omaksuvalla ajattelulla. Tietoisuuden lisääminen ja rakennusperinnönhoidon ottaminen mukaan kunnan vahvuudeksi ja strategian osaksi lisää paikallisarkkitehtuurin näkyvyyttä. Tiedon lisäksi tarvitaan oikeanlaista muutoksia hyödyntävää ajattelua, jossa uskalletaan oppia virheistä ja tunnistetaan mahdollisuuksia. Nämä taustalla tapahtuvat tehtävät saadaan muutettua teoiksi perinteisen talkooperinteen periksiantamattomuudella ja yhdessä tekemisellä sekä kuntayhteistyöllä.

The topic of my thesis is the built cultural environment of Pertunmaa. The aim of the work is to study built environment of the municipality by history, current state and future state. In addition to the historical layers of the built environment, I am using scenarios to research the future of the municipality and its impact on the built environment. My research material mainly consists of building permits and related drawings from the Pertunmaa archive, as well as written sources, which were, in addition to the extensive history of Pertunmaa municipality, works on the history of architecture, villages and local institutions. In addition, I have used newspaper articles in the building inventory and future scenarios processing. The photographs have been very useful in identifying the phases of the built environment. Pertunmaa is a small municipality and there has been very little analysis of architecture, except for a few buildings recognized as valuable and the designs of Alvar Aalto. Previously completed inventories and cultural environment reports have been very abridged. Pertunmaa's buildings are quite young, and the older buildings have not been spared from changes dictated by purely practical reasons. According to the research material it seems that it has been customary to demolish the previous building to make way for the new one. Thus, the building population has remained young. The municipality of Pertunmaa will very likely cease to exist in the next few years because of the municipal merger. The goal of my thesis is to initially gather information about the history and current state of the built environment. I have created scenarios based on the aforementioned. They work as tools for recognizing future challenges. There are four scenarios, which are fromed by two axes: sharing of responsibility and reaction to changes. On the axis of responsibility sharing, the extremes are specialization and decentralization. These are related to the specialization of services, expertise and areas through profiling, enhancement, and identification of strengths, as well as decentralization, where responsibility is shared more according to metrics and numbers in a hierarchical and traditional manner. On the axis of the reaction towards changes, the utilization of the changes and the lack of utilization are opposite. These changes include, for example, digital transformation, climate change, and the structural change of the population. With the help of the created scenarios, I considered possible changes in the built environment of Pertunmaa, for example, in terms of the use and the condition of the building. In the end, with the help of these analyzes and history research, I identified three assets that can ensure the maintenance and preservation of the built cultural environment in the future. These assets are formed partly of traditions, partly of newer approach. Raising awareness and including building heritage management as a strength of the municipality and part of their strategy increases the visibility of local architecture. In addition to knowledge you need the right kind of thinking that utilizes changes, where you dare to learn from mistakes and identify opportunities. These tasks that take place in the background can be turned into actions with the indomitability of the “talkoo” tradition, by working together and cooperating with other municipalities.