Traumainformoitu työote sosiaalipäivystystyön arjessa : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan millaiset tekijät edesauttavat ja vaikeuttavat traumainformoidun työotteen käyttöä sosiaalipäivystystyön arjessa. Traumainformoidun työotteen tarkoitus on tarjota palveluita asiakkaille tavalla, jolla edistetään heidän traumaattisista kokemuksistansa toipumista. Traumat ovat hyvin yleisiä, lähes jokainen meistä on kokenut elämänsä aikana jonkin traumaattisen tapahtuman. Traumainformoidun työotteen tavoitteena on nähdä asiakkaan käytöksen taakse ja ymmärtää hänen kokonaistilannettaan, sen sijaan, että ihminen jätettäisiin palveluiden ulkopuolelle tai leimattaisiin sairaaksi. Sosiaalipäivystystyön tehtävänä on sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan tarjota alueellaan oleskeleville kaiken ikäisille henkilöille kiireelliset ja välttämättömät sosiaalihuollon palvelut. Näitä palveluja tuotetaan ympärivuorokauden sosiaalipäivystyksissä. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat traumainformoidun työotteen, traumojen ja sosiaalipäivystystyön teoreettinen tarkastelu.

Tutkielma on laadullinen kirjallisuuskatsaus, jossa on sovellettu integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Menetelmän avulla luodaan kokonaiskuva tutkimusongelmasta, tunnistetaan ongelmia ja kuvataan teoriankehitystä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, mitkä tekijät edesauttavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat traumainformoidun työotteen käyttöä eri ikäisten asiakkaiden palveluiden arjessa, palveluiden välisessä yhteistyössä sekä työotteen juurruttamisessa organisaation toimintatavaksi. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä kansainvälisestä tutkimuksesta. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysimenetelmän avulla. Teemottelun tuloksena löytyi kolme yläteemaa, jotka jakautuivat kahdeksaan traumainformoidun työotteen käyttöä edesauttavaan ja vaikeuttavaan tekijään.

Tutkielman päätulosten mukaan traumainformoidun työotteen käyttöä edistäviä tekijöitä ovat turvallisuuden kokemuksen vahvistaminen ja yhteinen ymmärrys. Turvallisuuden kokemus sisälsi psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden kokemuksen alateemat. Työntekijän turvallisuuden tunteen nähtiin olevan sidoksissa asiakkaan turvallisuuden kokemuksen kanssa. Fyysisillä tiloilla, ympäristöllä ja asiakkaiden sekä työntekijöiden osallisuuden lisäämisellä koettiin olevan vahvistava vaikutus turvallisuuden kokemukseen. Sosiaalinen turvallisuus liittyi palveluihin, joissa työntekijät kykenivät reagoimaan epätasa-arvoisuuden ja eriarvoisuuden aiheuttamiin haasteisiin. Yhteinen ymmärrys piti sisällään koulutuksen sekä jaetun ymmärryksen traumasta ja sen vaikutuksesta ihmiseen. Koulutuksen nähtiin olevan avain kohti traumainformoidulla työotteella toimivaa organisaatiota. Työntekijöiden yhteisymmärrys oli välttämätöntä, jotta traumainformoitua työotetta voitiin käyttää arjessa.

Traumainformoidun työotteen käyttöä vaikeuttavat jaksamisen puute, joka sisälsi uupumuksen, tuen puutteen ja riittämättömien resurssien alateemat. Työntekijän työuupumus vaikuttaa työntekijän kykyyn kokea myötätuntoa ja nähdä asiakkaassa toivoa. Työntekijöiden oma traumatausta, vaativat elämän tilanteet ja kyvyttömyys hoitaa ammatillisesti työtään nousivat tekijöiksi, jotka heikentävät työssä jaksamista. Organisaatioiden tulisikin tunnistaa näiden vaikutukset työntekijöiden elämään paremmin ja toimia niiden vaikutusten ennaltaehkäisemiseksi. Riittämättömät henkilöstö- ja palveluverkostojen resurssit heikensivät työssäjaksamista. Tutkielman tuloksista löytyneitä teemoja voidaan soveltaa sosiaalipäivystystyön arjessa. Työotteen tuomat hyödyt näkyvät sekä työntekijöiden että asiakkaiden lisääntyvänä hyvinvointina.