Rakennus- ja henkilöstöala kriisiaikoina : Rakennusalan haasteet 2009–2022 ja henkilöstöalan yrityksen johtaminen korkeiden rakennusalan työttömyysjaksojen aikana

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan rakennusalan työttömyysjaksoja vuosina 2009–2022 ja niiden aiheuttamia haasteita henkilöstöalan yrityksen johtamisessa. Rakennusala on ollut aina altis talouden suhdanne- ja kausivaihteluille. Rakennusala vaikuttaisi seuraavan Suomen bruttokansantuotetta, mikä näkyy esimerkiksi rakentamisen määrässä, työllisyydessä sekä uusien tahojen ilmaantumisena. Vuosina 2009–2022 rakennusala on kohdannut monta laskua kuten finanssikriisin jälkeisen laskusuhdanteen, vuosien 2014–2015 korkean työttömyyden sekä myöhemmin 2019 alkaneen koronapandemian. Rakennusalalla on myös kausivaihtelua, mikä näkyy lämpimien vuodenaikojen tuomana nousuna ja kylmempien vuodenaikojen tuomana laskuna. Rakennusalaan on vaikuttanut vuosina 2009–2022 konsulttiyritysten ja aliurakoinnin nousu, asuntomarkkinoiden romahdukset, korkotasojen muutokset, työperäinen maahanmuutto sekä yhteiskunnalliset muutokset. Rakennusalalla toimii paljon muitakin toimijoita kuin pelkästään rakennusyrityksiä. Esimerkiksi vuokratyö on tullut osaksi rakennusalan toimintaa. Vuokratyön merkitys alkoi kasvamaan 1990-luvulla ja kiihtyi edelleen 2000-luvulla. Nykyään etenkin suuremmissa kaupungeissa vuokratyö on tärkeä osa esimerkiksi rakentamisen, teollisuuden ja logistiikan aloilla. Työsuhteet eivät ole enää tarkoitettu vain lyhyisiin tarpeisiin, ja monet ovatkin töissä vuokrafirmojen kautta useita vuosia. Rakennusalan suhdannevaihtelut aiheuttavat ongelmia rakennusyrityksille, mutta myös niille vuokratyövoimaa tarjoaville henkilöstöalan yrityksille. Tämä tuo yrityksille luonnollisesti suuria haasteita selvitä vaikeista ajoista. Tutkimuskysymysteni tarkoitus on selvittää millainen on ollut rakennusalan työttömyystilanne 2009– 2022, mitä haasteelliset ajat yrityksen lähihistoriassa ovat vaatineet johtajilta sekä mitä asioita johtajat ovat nähneet tärkeinä yrityksen selviämisen kannalta haasteellisina ajanjaksoina. Tutkimukseni aineisto muodostuu rakennusalan työttömyydestä ja Suomen taloustilanteesta kertovista tilastoista, rakennusalan lehtijulkaisuista sekä tutkimani yrityksen toimitusjohtajien puolistrukturoiduista haastatteluista. Tutkimuksessani havaitsin rakennusalan työllisyyden ja Suomen Bruttokansantuotteen olevan yhteydessä toisiinsa sekä monien yhteiskunnallisten muutosten vaikuttavan rakennusalaan yleisesti. Havaitsin rakennusalalla olleen vuosina 2009–2022 useita korkean työttömyyden ajanjaksoja. Haastatteluista selvisi, että tutkimani henkilöstöalan yritys on selvinnyt näistä ajoista hyödyntämällä muita liiketoimintavaihtoehtoja, huolehtimalla tiukasti talouden hoidosta, pitämällä yllä hyvää yhteishenkeä, kommunikoimalla avoimesti, osaavan henkilöstön avulla sekä selkeiden tehtävien ja arvojen kautta. Haasteelliset ajat ovat vaatineet yrityksen toimitusjohtajilta erilaisia toimenpiteitä, johtamisen kokonaisvaltaista hallintaa, kattavaa osaamista liittyen henkilöstöön, yrityksen talouteen, arviointiin ja ennakointiin sekä omasta jaksamisesta huolehtimiseen. Lyhyemmin sanottuna haasteelliset ajat ovat siis vaatineet yrityksen johdolta hyvin laajaa osaamista sekä henkisiä voimavaroja.