Yhteisvastuullisuus verotuksessa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan yhteisvastuuta verotuksessa. Verovelvollisen ohella toisen henkilön tullessa vastuuseen verosta, syntyy yhteisvastuullinen tilanne. Vastuusuhde muodostuu veron maksajan ja veronsaajan välille. Verolaissa tulee säätää aina erikseen tällaisista tilanteista. Työn tarkoitus on koota yhteen verolainsäädännössä esiintyvät lainkohdat koskien vastuuta verosta ja selvittää verovastuusääntelyn kokonaisuuden muodostumista nykyisen kaltaiseksi. Tarkastelua tehdään verolajikohtaisesti, sillä lainsäädäntö ja menettely eroavat verolajeittain. Tutkimuksessa esitellään myös osaltaan yksityisoikeudellista verovastuuta, työn pääpainon ollessa kuitenkin hallinto-oikeudellisessa verovastuussa. Tutkimuksessa selvitetään oikeusperusteiden lisäksi yhteisvastuuseen määräämistä, yhteisvastuun syntymistä ja yhteisvastuullisen verovelan perintää. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Mitä oikeusperusteita on verovastuun syntymiselle? Miten voimassa olevat oikeusperusteet ovat syntyneet? Missä vaiheessa yhteisvastuu syntyy?

Menetelmänä tutkimuksessa on lainoppi, jonka avulla tulkitaan ja systematisoidaan oikeutta. Tässä tutkimuksessa pyritään systematisoinnin keinoin jäsentämään normien välisiä suhteita, sillä verovastuusääntelyä on sijoitettu eri tasoisiin lakeihin ja lait sisältävät myös paljon viittaussäännöksiä. Lähdeaineistossa korostuu lakien lisäksi niiden valmisteluaineistot, sillä tutkimuksen on tarkoitus selvittää myös oikeuden historiallista tarkoitusta. Yhteisvastuullisuutta verosta ei ole juurikaan tutkittu, mutta aineistoa tutkimusta varten on kuitenkin oikeuskirjallisuudessa jonkun verran.

Tehty tutkimus osoittaa, että sääntely koskien vastuuta verosta on hajanaista ja kokonaisuus on sekava. Useassa laissa säännellään samoista asioista ja sääntelyä on sekä yleislaissa että erityislaeissa. Historiallisesti verotusmenettelyä ja veronkantoa on pyritty uudistamaan ja yhtenäistämään, mutta vastuu verosta on pysynyt suurilta osin samanlaisena kuin jo vanhan verotuslain aikaan, lainkohtia koskien verovastuuta ei ole pyritty yhtenäistämään. Vastuuta verosta on perusteltu perinnän tehostamisen rinnalla nykyaikana yksityisen oikeusturvan varmistamisella. Yhteisvastuuseen määräämisen osalta sääntely on suurelta osin sattumanvaraista, sillä verovelvollisen vero voidaan lähtökohtaisesti periä keneltä vaan verolain määrittämältä yhteisvastuulliselta, joka myös osoittaa sääntelyn fiskaalisen tarkoituksen. Yhteisvastuun syntyhetken voidaan katsoa olevan tilanteesta riippuvainen, sillä myös yhteisvastuuseen määräämisen muodot vaihtelevat. Vastuu verosta osana verolainsäädäntöä tulee tulevaisuudessa ottaa kokonaisuutena huomioon, kun verotusmenettelyä ja veronkantoa koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan ja yhtenäistetään edelleen.