Time Series Analytics for Decision Support in Chronic Diseases : Clinical case studies
Antikainen, Emmi (2024)
Antikainen, Emmi
Tampere University
2024
Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2024-03-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3286-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3286-0
Tiivistelmä
Krooniset sairaudet kuormittavat niistä kärsiviä potilaita tauotta, heikentäen niin työkykyä kuin yleistä toimintakykyä, sekä arkisuoriutumista. Ne kasvattavat loukkaantumisriskiä, oheissairauksien esiintyvyyttä, sekä kuolleisuutta. Toimintakyvyn heikentyminen kroonisten sairauksien vuoksi aiheuttaa merkittävän osan globaalia tautitaakkaa. Väestön ikääntyessä ja ylipainon yleistyessä kroonisista sairauksista on tulossa entistä yleisempiä.
Aikasarja-analytiikka tarjoaa keinoja kroonisten sairauksien kehittymisen tarkasteluun. Aika-riippuvaisia ilmiöitä analysoimalla voidaan mahdollistaa kliinisen päätöksenteon tuen sovellutuksia monipuolisesti eri käyttökohteissa. Modernit analyyttiset menetelmät ovat kehittyneet huomattavan tehokkaiksi laskentatehon yleisen kehityksen myötä, mahdollistaen suurien datamäärien louhimisen ja entistäkin monimutkaisempien yhteyksien ja toistuvien kaavojen paljastamisen. Samaan aikaan modernit sensoriteknologiat ja sähköiset potilastietojärjestelmät ovat edistäneet hyvälaatuisen terveysdatan jatkuvaa kertymistä tietovarastoihin niin arkielämästä kuin sairaalamittauksistakin. Tässä väitöstyössä esitellään neljä tutkimusta, jotka syventyvät kroonisiin sairauksiin liittyviin algoritmeihin eri aikaskaalojen käyttösovelluksissa aina yön yli kestävistä mittauksista useiden kuukausien seurantajaksoihin. Väitöskirjassa keskitytään sydän- ja hengityselinten toimintojen mittauksiin. Mittausdataa kerättiin sekä terveiltä koehenkilöiltä että kroonisesti sairailta potilailta eri ympäristöissä: sairaalassa, kontrolloimattomissa olosuhteissa arkielämässä, sekä kontrolloidussa laboratorioympäristössä.
Esitetyt tutkimukset kattavat elintoimintojen monitoroinnin tutkateknologialla yön yli erityisesti uniapnean seurantasovelluksiin, uupumuksen ja uniongelmien arvioimisen puettavien älylaitteiden välityksellä neurodegeneratiivisten sairauksien sekä tulehduksellisten suolisto- ja reumasairauksien yhteydessä, sekä puolen vuoden kuolleisuusriskin ennustamisen potilastietojärjestelmän tiedoista sydän- ja verisuonisairailla. Väitöstyössä sovelletaan sekä perinteisiä mallipohjaisen signaalinkäsittelyn menetelmiä, että uusimpia datalähtöisiä syviä neuroverkko-pohjaisia menetelmiä. Aikasarjoihin perustuvien päätöksenteon tuen työkalujen kehittämistä tarkastellaan käytännönläheisesti kroonisten sairauksien hoitoon keskittyen. Työ käsittelee niin aikasarja-analytiikan menetelmiin kuin datan keräämisen liittyviä vaatimuksia ja rajoituksia eri aikaskaalojen käyttösovelluksissa. Väitöstyössä esitellään algoritmeja kontaktittomaan monitorointiin ja validoidaan ne kattavasti erilaisissa fysiologisissa tiloissa, arvioidaan puettavien sensoreiden soveltuvuutta avohoitopotilaiden monitorointiin sekä niistä saatavien mittausten assosiaatioita terveyteen liittyvän elämänlaadun arviointiin, ja tutkitaan syvien neuroverkkojen hyötyjä ja heikkouksia potilastietokantojen käsittelyssä kliinisiä sovelluksia ajatellen. Tutkimustulosten perusteella korkealla näytetaajuudella kerätty mittausdata vaikuttaa sitä tärkeämmältä, mitä lyhyemmän tähtäimen käyttösovellus on kyseessä. Lisäksi datankeruun kontekstin seuraamisesta havaittiin olevan hyötyä jatkuvissa mittauksissa, ja datan laadun ja kattavuuden tärkeys havaittiin kaikissa tutkituissa sovellutuksissa.
Aikasarja-analytiikka tarjoaa keinoja kroonisten sairauksien kehittymisen tarkasteluun. Aika-riippuvaisia ilmiöitä analysoimalla voidaan mahdollistaa kliinisen päätöksenteon tuen sovellutuksia monipuolisesti eri käyttökohteissa. Modernit analyyttiset menetelmät ovat kehittyneet huomattavan tehokkaiksi laskentatehon yleisen kehityksen myötä, mahdollistaen suurien datamäärien louhimisen ja entistäkin monimutkaisempien yhteyksien ja toistuvien kaavojen paljastamisen. Samaan aikaan modernit sensoriteknologiat ja sähköiset potilastietojärjestelmät ovat edistäneet hyvälaatuisen terveysdatan jatkuvaa kertymistä tietovarastoihin niin arkielämästä kuin sairaalamittauksistakin. Tässä väitöstyössä esitellään neljä tutkimusta, jotka syventyvät kroonisiin sairauksiin liittyviin algoritmeihin eri aikaskaalojen käyttösovelluksissa aina yön yli kestävistä mittauksista useiden kuukausien seurantajaksoihin. Väitöskirjassa keskitytään sydän- ja hengityselinten toimintojen mittauksiin. Mittausdataa kerättiin sekä terveiltä koehenkilöiltä että kroonisesti sairailta potilailta eri ympäristöissä: sairaalassa, kontrolloimattomissa olosuhteissa arkielämässä, sekä kontrolloidussa laboratorioympäristössä.
Esitetyt tutkimukset kattavat elintoimintojen monitoroinnin tutkateknologialla yön yli erityisesti uniapnean seurantasovelluksiin, uupumuksen ja uniongelmien arvioimisen puettavien älylaitteiden välityksellä neurodegeneratiivisten sairauksien sekä tulehduksellisten suolisto- ja reumasairauksien yhteydessä, sekä puolen vuoden kuolleisuusriskin ennustamisen potilastietojärjestelmän tiedoista sydän- ja verisuonisairailla. Väitöstyössä sovelletaan sekä perinteisiä mallipohjaisen signaalinkäsittelyn menetelmiä, että uusimpia datalähtöisiä syviä neuroverkko-pohjaisia menetelmiä. Aikasarjoihin perustuvien päätöksenteon tuen työkalujen kehittämistä tarkastellaan käytännönläheisesti kroonisten sairauksien hoitoon keskittyen. Työ käsittelee niin aikasarja-analytiikan menetelmiin kuin datan keräämisen liittyviä vaatimuksia ja rajoituksia eri aikaskaalojen käyttösovelluksissa. Väitöstyössä esitellään algoritmeja kontaktittomaan monitorointiin ja validoidaan ne kattavasti erilaisissa fysiologisissa tiloissa, arvioidaan puettavien sensoreiden soveltuvuutta avohoitopotilaiden monitorointiin sekä niistä saatavien mittausten assosiaatioita terveyteen liittyvän elämänlaadun arviointiin, ja tutkitaan syvien neuroverkkojen hyötyjä ja heikkouksia potilastietokantojen käsittelyssä kliinisiä sovelluksia ajatellen. Tutkimustulosten perusteella korkealla näytetaajuudella kerätty mittausdata vaikuttaa sitä tärkeämmältä, mitä lyhyemmän tähtäimen käyttösovellus on kyseessä. Lisäksi datankeruun kontekstin seuraamisesta havaittiin olevan hyötyä jatkuvissa mittauksissa, ja datan laadun ja kattavuuden tärkeys havaittiin kaikissa tutkituissa sovellutuksissa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4965]