Asuntosuunnittelun laatutekijät urbaaneissa asuinympäristöissä : Case Hiedanrannan pohjoiskorttelit
Jukonen, Jani (2024)
2024
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401301955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401301955
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tavoite on esitellä asuntosuunnittelun laatutekijöitä, sekä havainnollistaa käytännön suunnittelukohteessa, miltä suunnitteluprosessi voisi näyttää, kun asuntosuunnittelun laatutekijät nostetaan määrällisten tavoitteiden rinnalle suunnittelua ohjaavaksi tekijäksi.
Kirjallisuuskatsauksen kautta perehdytään asuntotuotannossa 2010-luvulla tapahtuneisiin muutoksiin, sekä työn pääasiallisiin suunnitteluteemoihin, jotka ovat asuntosuunnittelun laatutekijät, kestävä rakentaminen ja kokonaisvaltainen kestävyysajettelu, rakentamisen joustavuus ja kahta edellistä teemaa tukevat kiertotalouden suunnitteluperiaatteet.
Asuntosuunnittelun laatutekijät perustuvat aiempaan kirjallisuuteen ja ne jaetaan työssä mittakaavan mukaan kolmeen kategoriaan: kaupunki, rakennus ja asunto. Laatutekijät kytkeytyvät tämän mittakaavallisen jaon kautta tyypillisiin arkkitehdin työtehtäviin ja suunnitteluprosessin vaiheisiin kaavoituksesta rakennussuunnitteluun. Työn suunnitteluosuuden rakenne jakautuu laatutekijöiden tavoin kolmeen osaan, millä pyritään havainnollistamaan eri suunnittelutasojen keskinäistä riippuvuutta.
Suunnittelutyön tausta-aineistona hyödynnetään Hiedanrannan yleissuunnitelmaa ja sen tavoitteita, sekä Hiedanrannan pohjoiskortteleiden kaavaehdotusta. Työn suunnitteluosuus tutkii, miten asuntotuotannon määrällinen tavoite ja suunniteltu korttelitehokkuus voidaan ratkaista painottaen asumisen laatutekijöitä ja kestävyysnäkökulmaa kaupunkitasolta asuntosuunnitteluun. Rakentamisen volyymi ja siitä johdettu asukasluvun tavoite pidetään kaavan mukaisena. Muilta osin kaavan asettamia lähtökohtia suunnittelulle tutkitaan vapaammin.
Asuntosuunnittelun laatutekijät esitellään yksitellen suunnitteluosuuden yhteydessä ja niitä käytetään suunnitteluratkaisujen vertailuun, arviointiin ja kehittämiseen. Työ ei esitä yhtä kaikki laatutekijät täysin toteuttavaa kokonaisratkaisua, vaan pyrkii esittämään asuntosuunnittelun laatutekijät hierarkkisena jatkumona, jossa ylätason ratkaisuilla joko mahdollistetaan tai rajoitetaan laatutekijöiden toteutumista seuraavissa suunnitteluvaiheissa.
Työn havaintona esitetään tarve asuntopolitiikan vaatimustason päivityksille liittyen asuntojen keskipinta-alan ja asuntojakauman sääntelyyn ja ohjaukseen. Lisäksi ehdotetaan asumisväljyyteen perustuvan arvioidun asukasluvun hyödyntämistä rakentamisen tehokkuuden mittarina pelkän asuntojen määrän tai rakennettavan kerrosalan rinnalla uudisrakentamisessa.
Kirjallisuuskatsauksen kautta perehdytään asuntotuotannossa 2010-luvulla tapahtuneisiin muutoksiin, sekä työn pääasiallisiin suunnitteluteemoihin, jotka ovat asuntosuunnittelun laatutekijät, kestävä rakentaminen ja kokonaisvaltainen kestävyysajettelu, rakentamisen joustavuus ja kahta edellistä teemaa tukevat kiertotalouden suunnitteluperiaatteet.
Asuntosuunnittelun laatutekijät perustuvat aiempaan kirjallisuuteen ja ne jaetaan työssä mittakaavan mukaan kolmeen kategoriaan: kaupunki, rakennus ja asunto. Laatutekijät kytkeytyvät tämän mittakaavallisen jaon kautta tyypillisiin arkkitehdin työtehtäviin ja suunnitteluprosessin vaiheisiin kaavoituksesta rakennussuunnitteluun. Työn suunnitteluosuuden rakenne jakautuu laatutekijöiden tavoin kolmeen osaan, millä pyritään havainnollistamaan eri suunnittelutasojen keskinäistä riippuvuutta.
Suunnittelutyön tausta-aineistona hyödynnetään Hiedanrannan yleissuunnitelmaa ja sen tavoitteita, sekä Hiedanrannan pohjoiskortteleiden kaavaehdotusta. Työn suunnitteluosuus tutkii, miten asuntotuotannon määrällinen tavoite ja suunniteltu korttelitehokkuus voidaan ratkaista painottaen asumisen laatutekijöitä ja kestävyysnäkökulmaa kaupunkitasolta asuntosuunnitteluun. Rakentamisen volyymi ja siitä johdettu asukasluvun tavoite pidetään kaavan mukaisena. Muilta osin kaavan asettamia lähtökohtia suunnittelulle tutkitaan vapaammin.
Asuntosuunnittelun laatutekijät esitellään yksitellen suunnitteluosuuden yhteydessä ja niitä käytetään suunnitteluratkaisujen vertailuun, arviointiin ja kehittämiseen. Työ ei esitä yhtä kaikki laatutekijät täysin toteuttavaa kokonaisratkaisua, vaan pyrkii esittämään asuntosuunnittelun laatutekijät hierarkkisena jatkumona, jossa ylätason ratkaisuilla joko mahdollistetaan tai rajoitetaan laatutekijöiden toteutumista seuraavissa suunnitteluvaiheissa.
Työn havaintona esitetään tarve asuntopolitiikan vaatimustason päivityksille liittyen asuntojen keskipinta-alan ja asuntojakauman sääntelyyn ja ohjaukseen. Lisäksi ehdotetaan asumisväljyyteen perustuvan arvioidun asukasluvun hyödyntämistä rakentamisen tehokkuuden mittarina pelkän asuntojen määrän tai rakennettavan kerrosalan rinnalla uudisrakentamisessa.