Kodin perintö ja jatkumo : Kestävyyden problematiikka ja täydennyssuunnitelma jälleenrakennuskauden talon pihapiirissä

Abstract

Tämä diplomityö on muodoltaan laadullinen tutkielma. Sen tavoitteena on tutkia kestävyyden käsitteen suhdetta arkkitehtuuriin ja pohtia sen ilmenemismuotoja lapsuudenkotina toimineen rintamamiestalon pihapiirissä. Rintamamiestalossa on tapahtumassa sukupolvenvaihdos, joka nostaa esiin monia merkityksellisyyteen ja kestävyyteen liittyviä kysymyksiä, kuten; Kuinka talo palvelee tällä hetkellä yhteiskuntaa tai nykyisiä asukkaita? Kuinka taata merkitykselliseksi koetun kodin jatkumo muuttuvassa yhteiskunnassa? Millaisia arkkitehtonisia ilmenemismuotoja muutoksella voisi olla ja ovatko ne oikeutettuja kestävyyskriisissä? Työ jakautuu teoriaosuuteen ja suunnitteluosuuteen, joka on teoriaosuuden sovellus. Painopiste on teoriaosuudessa.

Työn teoriaosuudessa tutkimuskysymyksenä on: mitä kestävyys tarkoittaa ja mikä on sen suhde arkkitehtuuriin? Työssäni perehdyn kestävyyden käsitteen poikkitieteelliseen tulkintaan, johon on otettu näkökulmia ainakin arkkitehtuurista, yhteiskuntatieteestä, taloustieteestä, kestävyystieteestä ja ympäristötieteestä. Taustatutkimuksen yhteydessä selvisi valtava epävarmuuden ja epäselvyyden määrä käsitteen ympärillä. Yleinen väärinymmärrys onkin, että kestävyys ja kestävä kehitys ovat toistensa synonyymejä. Työn haastavimmaksi osaksi osoittautuikin nimenomaan kestävyyden käsitteen määrittely. Positiivisia mielikuvia herättävänä ja houkuttelevana ideana kestävyys- käsitteen arvo yhteiskunnassa on merkittävä, ja jatkossa olisikin tärkeää selkeyttää käsitteen käyttöä, jotta saataisiin käsitteelle vahvempi tieteellinen sisältö ja arvo. Teoriaosuuden merkittävin saavutus on ollut luoda subjektiivisen ja monimutkaisen käsitteen ympärille muodostettu rakenne, jota on heijastettu arkkitehtuurin kontekstiin.

Työn suunnitteluosuudessa tutkimuskysymys on: kuinka kestävyyden ongelmaan voidaan vastata suunnittelukohteen täydennyssuunnittelussa? Työssä laaditaan rintamamiestalon pihapiiriin täydennyssuunnitelma, jonka tarkoituksena on pohtia yhteisöllisen asumisen mahdollisuutta. Tutkimuksessa selvisi, että kenties merkittävin yksittäinen asuntosuunnittelun näkökulma kestävyyden kannalta on asumistehokkuus. Myös tästä syystä haluttiin selvittää yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksia tontilla. Ajatuksena on selvittää, voisiko kiinteistö toimia kahden suurperheen yhteisöllisenä kotina, johon kuuluu 12 asukasta, neljä taloutta, kolme sukupolvea ja kaksi sukua. Nykyisin kiinteistö soveltuu hyvin vain kahdelle aikuiselle asukkaalle. Lisäksi pohdin, kuinka rakennus voisi mukautua tulevaisuudessa sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin. Suunnittelulähtökohdaksi asetetaan olemassa olevan suojelevuus sekä paikan hengen vaaliminen. Ehdotus on eräänlainen modernin suurperheen yhteisöllinen asumismuoto. Suunnitteluosuudessa kestävyyden käsite on vastapainona yksilön tekemille valinnoille. Valinnoilla tarkoitan tarpeiden ja toiveiden välistä problematiikkaa. Pohdin myös, millainen on aineellinen hyvinvointi, jollaista yksilö voi pitää kohtuullisena kestävyyskriisissä ja onko pientaloasuminen vastoin kohtuullisuuden rajoja?

Suunnitteluosuudessa haastaviksi asioiksi osoittautuivat suojelevuuden ja tehokkuuden tavoittamisen ristiriita sekä tutkimusaiheen laajuus. Työn laajuudesta johtuvista syistä ei ole pystytty perusteellisesti arvioimaan suunnitelman onnistuneisuutta. Toisaalta suunnittelu onkin aina todellisuuden ennustamista ja todellista kestävyyttä on mahdollista tutkia vain menneisyydestä. Suunnitteluosuuden saavutus on eräänlainen suunnittelupaikkaan laadittu kokonaiskonsepti, joka on syntynyt käytännön vaihtoehtojen sekä paikkaan soveltuvan ”kestävän suunnittelun” strategian pohdinnasta. Arvioni on, että suunniteltu kokonaisuus voisi olla positiivinen kestävyyden tavoitteen näkökulmasta. Kuitenkin jatkokehityksenä mainitsen, että olisi tarpeellista tehdä vielä useampi uusi suunnittelukierros ennenkuin lopulliseen konseptiin päädytään. Näiden kierrosten välillä täytyisi arvioida, täyttääkö lopputulos sille asetetut tavoitteet vai vaativatko tavoitteet tai strategia vielä kehittämistä.

This diploma thesis is in the form of a qualitative thesis. Its goal is to investigate the relationship of the concept of sustainability to architecture and to reflect findings in the manifestations in the site of a Finnish reconstruction era building that has servend the writer as a childhood home. A generational change is taking place at the site, which raises many questions related to meanings and sustainability, such as; How does the house currently serve society or the current residents? How to allow the continuity of a home that has many meanings in a society that is changing rapidly? What kind of architectural manifestations arise and are they justified in a time of a sustainability crisis? The work is divided into a theory part and a design part, which is an application of the theory part. The focus is on the theory part.

In the theoretical part of the work, the research question is: What does sustainability mean and what is its relationship to architecture? In my work, I dive in to interdisciplinary interpretation of the concept of sustainability, which includes perspectives from at least architecture, social science, economics, sustainability science and environmental science. In connection with the background research, a huge amount of uncertainty and ambiguity around the concept came to light. A common misunderstanding is that sustainability and sustainable development are synonyms. Defining the concept of sustainability turned out to be the most challenging part of the work. Because the concept of sustainability has become institutional in the society and it has very positive image, the value of the concept of sustainability in society is significant. Therefore it is significantly important to clarify the use of the concept in order to give the concept a stronger scientific content and value. The most significant achievement of the theory part has been to create a structure around a subject and its complex concept, which has been reflected in the context of architecture.

In the design part of the work, the research question is: how can the problem of sustainability be answered in the infill design of the site. The infill design of the work, is pondering a development plan for the site. In the theory part it became more clear that perhaps the single most significant aspect of housing design in terms of sustainability is housing efficiency. Therefore the work started to investigate, concepts for communal living on the site. The idea is to investigate further, how a group of 12 people, which includes four households, three generations and two extended families, could live in a property currently suitable for only two adults. I also thought about how the building could adapt to internal and external changes. The design starting point is to save as mutch as possible of the existing and to cherish the spirit of the place. The proposal is a kind of communal living for two modern extended families. In the design part, the concept of sustainability is a reflected to the choices made by the individual. By choices, I mean the problem between needs and wishes. In the work I also investigate what kind of material well-being an individual can consider reasonable in a sustainability crisis, and is susteinable detached house dwelling a paradox?

In the design part, the conflict to achieve efficiency with demolishing as little as possible turned out to be challenging. Also the scope of the research topic turned out to be challenging issue. Due to the scope of the work, it has not been possible to thoroughly evaluate the success of the design. On the other hand, planning is always a prediction of reality, and real sustainability can only be studied from the past. The achievement of the planning part is a kind of overall concept prepared for the planning site. The concept has arisen from the consideration of alternatives and strategy of ”sustainable planning” suitable for the site. My assessment is that the design could have a positive effect from the point of view of the sustainability goal. However, as a further development, I would mention that it would be necessary to make several new design rounds before reaching the final option. Between these rounds, it would have to be assessed whether the end result meets the goals set for it or whether the goals or the strategy still require development.