Yhteistyökehittämisen malli low-code -teknologialle ja sen hyödyntäminen palvelun tuotteistamisessa

Abstract

Digitalisaation merkitys on korostunut yhä enemmän viimevuosina yritysten liiketoiminnassa, jonka myötä yrityksille on syntynyt uudenlaisia tarpeita tietojärjestelmien näkökulmasta. On huomattu, että mobiilisovellukset ovat kasvattaneet suosiotaan paitsi kuluttajien keskuudessa myös yritysmaailmassa. Suuri digitaalisten ratkaisujen tarve on luonut haasteen ohjelmistokehittäjien pulan näkökulmasta, johon on pyritty löytämään ratkaisua. Low-code - teknologia on noussut viime vuosina yhdeksi vastaukseksi tähän haasteeseen. Low-code - teknologia mahdollistaa erilaisten digitaalisten ratkaisujen kehittämisen nopeammin ilman aiempaa osaamista ohjelmistokehityksestä. Kun low-code -ratkaisujen kysyntä ja tarve on kasvanut, tulee low-code -kehitystä samalla systematisoida, jotta samoja asioita ei tarvitse tehdä useaan kertaan sekä päällekkäisyyksiä voidaan välttää. Teknologiaa hyödyntävien osaajien tulee siis ymmärtää, miten sitä käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Näiden perustelujen myötä tutkimus on rajattu tarkastelemaan low-code -kehitystä, yhteistyökehittämistä sekä low-code - palveluiden tuotteistamista. Tutkimuksen tavoitteena on luoda malli yhteistyökehittämiseen low- code -teknologialla, jota voidaan hyödyntää myös palvelun tuotteistamisessa. Mallin tavoitteena on helpottaa ja selkeyttää sisäistä liiketoimintaa niin low-code -kehittämisen kuin tuotteistamisen näkökulmista. Palvelun tuotteistamisen näkökulmassa pyritään ottamaan kantaa myös low-code -palveluiden ulkoiseen tuotteistamiseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena konstruktiivisella tutkimusotteella, jossa empiirinen osuus muodostui puolistrukturoidusta teemahaastattelusta sekä ratkaisun testaamisesta heikolla markkinatestillä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä case-organisaation kanssa, jonka rooli korostui erityisesti tutkimuksen empiirisessä osuudessa. Haastatteluiden pohjana hyödynnettiin low-code -teknologian, yhteistyökehittämisen, arvon yhteisluonnin sekä palveluiden tuotteistamisen kirjallisuutta. Haastattelurungon kysymyksiin tehtiin olettamus, että haastateltavalla on aiempaa kokemusta tai tietämystä low-code -teknologian ympäriltä. Empiirinen osuus koostui haastatteluista sekä heikosta markkinatestistä. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta case-organisaation asiakasta sekä kahta case-organisaation työntekijää. Heikossa markkinatestissä tutkimuksessa luotua mallia esiteltiin yhdelle case-organisaation asiakkaalle sekä työntekijälle, jotka arvioivat mallin selkeyttä ja hyödynnettävyyttä. Tutkimuksen tuloksena syntyi yhteistyökehittämisen malli low-code -teknologialle, joka toimii pohjana low-code -palveluiden sisäiselle tuotteistamiselle. Mallin avulla voidaan selkeyttää low- code -kehitystä yhteistyötiimin roolien sekä vastuiden osalta. Yhteistyökehittämisen mallilla pystytään myös esittämään eri vaihtoehtoja, miten yhteistyötiimin voi koota ja mitä vaiheita ja vastuita low-code -kehityksessä on tunnistettu. Malli vahvistaa ymmärrystä siitä, mitä osa-alueita low-code -palveluiden sisäinen tuotteistaminen sisältää. Tutkimuksessa otettiin kantaa myös low- code -palveluiden ulkoiseen tuotteistamiseen viestinnän, työn edistämisen sekä hinnoittelun näkökulmista. Tämä tutkimus vahvistaa low-code -teknologian, yhteistyökehittämisen ja palveluiden tuotteistamisen tutkimuskenttää lisäämällä aiempaan teoriaan uutta tietoa sekä muokkaamalla sitä.