Luokkasamastuminen ja ruokamaku 2000-luvun Suomessa

Abstract

Tutkielmani tarkoituksena on selvittää suomalaisten luokkasamastumista, siihen kytkeytyviä taustatekijöitä ja luokkasamastumisen merkitystä ihmisen ruokamaulle. Tutkielmani kiinnittyy luokkasamastumista koskevaan luokkatutkimukseen, ja toisaalta kulttuurisen maun tutkimuksen viitekehykseen. Yhteiskuntaluokka on yksi sosiologian klassisista kiinnostuksen kohteista ja luokkasamastuminen yksi tapa lähestyä ilmiötä. Luokkasamastumista tutkittaessa ollaan kiinnostuneita ihmisten ryhmään kuulumisesta ja yksilöllisistä ja yhteisöllisistä identiteeteistä. Se voi toimia myös ihmisen yhteiskunnallisen aseman ja elämänmahdollisuuksien kuvaajana tutkimuksissa. Kulttuurisia eroja ja erottautumisia on tutkittu paljon viime vuosikymmeninä, ja tutkimus on huomioinut myös yhteiskuntaluokan merkityksen. Kulttuurisen maun on havaittu vaihtelevan ihmisten yhteiskunnallisia asemia vastaavasti niin, että korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien yläluokan ja (ylemmän) keskiluokan, makua arvostetaan, kun taas matalassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien, työväenluokan ja alempien luokkien, makua väheksytään ja pidetään huonona tai rahvaanomaisena. Ruokamaku on yksi kulttuurisen maun osa-alue, ja sillä esiintyvää erottautumista on tutkittu runsaasti. Vaikka luokkaa käsitellään maun tutkimuksessa paljon, luokkasamastumisen ja ruokamaun yhteyttä ei ole aikaisemmin tutkittu.

Tutkin tutkimuskysymyksiäni määrällisin menetelmin suomalaisia edustavaa kyselyaineistoa käyttäen. Aineistoni muodostuu ”Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2007” ja ”Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2018” -poikkileikkausaineistoista. Luokkasamastumiseen liittyviä tekijöitä on tutkittu aikaisemmin, mutta selvitän, vastaako kuvaus suomalaisten luokkasamastumista 2000- ja 2010-luvuilla. Tutkin, mitkä tekijät liittyvät luokkasamastumiseen ja onko niissä eroa vuoden 2007 ja vuoden 2018 välillä. Luokkasamastumista on kysytty kyselylomakkeessa valmiiden vaihtoehtojen avulla. Analyysissani mukana ovat ylempi keskiluokka, keskiluokka, alempi keskiluokka, työväenluokka ja ei mikään luokka. Muihin luokkiin samastuvia verrataan keskiluokkaan samastuviin. Taustamuuttujina käytän ikää, sukupuolta, isän ammattiasemaa, koulutusta, ammattiasemaa ja nettotuloja. Vuoden 2007 ja 2018 aineistot on analysoitu erikseen. Toisena kysymyksenä tutkin, onko luokkasamastuminen yhteydessä ruokamakuun, jos muiden taustatekijöiden vaikutus vakioidaan. Ruokamakua kuvaavat ruokamaun ulottuvuudet muodostuvat yksittäisistä ruokalajeista pitämistä koskevista kysymyksistä. Ulottuvuudet ovat lihaisa ruoka, etninen ruoka ja pikaruoka. Luokkasamastumisen lisäksi käytän samoja taustamuuttujia kuin luokkasamastumisen kohdalla ja lisäksi tutkimusvuotta.

Tulosteni mukaan luokkasamastuminen ja siihen liittyvät taustatekijät ovat samankaltaiset vuosina 2007 ja 2018. Keskeisimmin luokkasamastumiseen liittyvät koulutus, tulot ja ammattiasema. Luokkasamastumiseen liittyvät tekijät vaihtelevat samastuttavan luokan mukaan. Ylempi keskiluokka eroaa keskiluokasta korkeamman kolutuksensa ja suurempien tulojensa perusteella, ja 2007 myös vastaajan ja tämän isän ammattiasemalla on merkitystä. Alemman keskiluokan ja keskiluokan välillä on ero vain tuloissa: alempaan keskiluokkaan samastuvien tulot ovat pienemmät. Työväenluokkaan samastumiseen liittyy työntekijäasema ja työläistausta, yleensä ei-akateeminen koulutus ja matalahkot tulot. Luokkasamastuminen vaikuttaa tuottavan saman suuntaiset tulokset kuin objektiiviset luokan määrittelyn tavat. Luokkasamastumiseen liittyvät tekijät vastaavat kirjallisuudessa esitettyä. Ruokamaun suhteen keskeinen tulokseni on, että luokkasamastumisella voidaan havaita yhteys ruokamaun joihinkin ulottuvuuksiin, mutta muiden taustatekijöiden huomioimisen jälkeen se ei selitä juurikaan maun vaihtelua. Kaikki taustamuuttujat ovat yhteydessä ruokamaun vaihteluun ainakin yhden ruokamaun ulottuvuuden osalta, kun muut tekijät on vakioitu. Luokkasamastumisen ja ruokamaun yhteys vaihtelee ruoan eri ulottuvuuksien välillä. Myös ruokamakuun liittyvät taustatekijät vaihtelevat eri ulottuvuuksien välillä. Selkein yhteys luokkasamastumisella on ennen taustatekijöiden vakioimista etnisestä ruoasta pitämiseen, ja vakioimisen jälkeenkin ylempi keskiluokka erottuu pitämällä siitä enemmän.

Luokkasamastuminen liittyy objektiivisiin tapoihin määritellä luokkaa ja yhteiskunnallista asemaa. Ruokamaun kohdalla voidaan havaita vaihtelua yhteiskunnallisen aseman mukaan, mutta luokkasamastuminen ei vaikuta keskeiseltä tekijältä muiden taustatekijöiden huomioimisen jälkeen. Vaikka ruokamaun voidaan havaita olevan yhteydessä käyttämiini muuttujiin, selittyy suuri osa siitä muulla kuin luokkasamastumisella tai käyttämilläni taustatekijöillä.