Olosuhteiden uhri vai oman onnensa seppä? : Nuorten esittäminen taloutta käsittelevässä ajankohtaisjournalismissa
Multanen, Annukka (2024)
Multanen, Annukka
2024
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401261860
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401261860
Tiivistelmä
Nuorten ja journalismin välistä suhdetta on tutkittu viime vuosina runsaasti, lähinnä nuorten median käytön näkökulmasta. Taustalla ovat usein medioiden taloudelliset intressit. Ne haluavat houkutella nuoria lukijoita, kuuntelijoita ja katselijoita sisältöjensä pariin, minkä vuoksi ne haluavat tietää, minkälainen sisältö nuoria kiinnostaa. Nuorten asemaa journalismin sisällöissä on tutkittu vähemmän. Näin ollen kysymykset siitä, miten nuoria päästetään ääneen uutisissa ja miten heitä esitetään journalismissa, ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Sitä vastoin pääsyn ja esittämisen kysymyksiä journalismissa on tosin tarkasteltu viime vuosina paljonkin sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.
Tässä tutkielmassa tarkastelen 15–28-vuotiaiden suomalaisten nuorten esittämistä taloutta käsittelevässä ajankohtaisjournalismissa. Tutkielmassa selvitän, minkälaisina taloudellisina toimijoina nuoret kuvataan ja mitä yhteiskunnallisia arvoja journalismi vahvistaa kuvatessaan nuorten taloudellisia olosuhteita. Yhteenvedossa pohdin laajemmin sitä, minkälaisilla toimijoilla on pääsy suomalaiseen taloutta tarkastelevaan journalismiin.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu seitsemästä vuonna 2020 julkaistusta taloutta tarkastelevasta journalistisesta jutusta, jossa nuori pääsee itse ääneen. Aineisto on rajattu kattamaan jutut, joissa otetaan tavalla tai toisella kantaa haastatellun nuoren rahan käyttöön. Tutkimuksen metodina on sisällönanalyysi, jossa nuorten ja rahan välistä suhdetta tarkastellaan tarinoiden näkökulmasta.
Analyysi osoittaa, että taloutta tarkastelevassa journalismissa vaikuttavat perinteiset suomalaisiksi mielletyt yhteiskunnalliset arvot ja asenteet. Vaikka aineiston jutuissa pääsivät ääneen erilaisissa taloustilanteissa olevat nuoret, he ilmensivät yleisesti hyväksyttäviä arvoja, kuten ahkeruutta ja säästäväisyyttä. Juttujen perusteella nuorten odotetaan selviävän taloudellisista ongelmistaan yksin ja apua pyytämättä. Yhteiskunnan erilaisia suojaverkkoja ei joko mainita lainkaan tai niitä kuvataan kriittisessä valossa. Nämä piirteet kytkevät analysoidut jutut väljästi uusliberalistiseen ajatteluun. Aidosti erilaiset tai poikkeavat ajatukset rahasta ja sen käytöstä loistavat poissaolollaan.
Tässä tutkielmassa tarkastelen 15–28-vuotiaiden suomalaisten nuorten esittämistä taloutta käsittelevässä ajankohtaisjournalismissa. Tutkielmassa selvitän, minkälaisina taloudellisina toimijoina nuoret kuvataan ja mitä yhteiskunnallisia arvoja journalismi vahvistaa kuvatessaan nuorten taloudellisia olosuhteita. Yhteenvedossa pohdin laajemmin sitä, minkälaisilla toimijoilla on pääsy suomalaiseen taloutta tarkastelevaan journalismiin.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu seitsemästä vuonna 2020 julkaistusta taloutta tarkastelevasta journalistisesta jutusta, jossa nuori pääsee itse ääneen. Aineisto on rajattu kattamaan jutut, joissa otetaan tavalla tai toisella kantaa haastatellun nuoren rahan käyttöön. Tutkimuksen metodina on sisällönanalyysi, jossa nuorten ja rahan välistä suhdetta tarkastellaan tarinoiden näkökulmasta.
Analyysi osoittaa, että taloutta tarkastelevassa journalismissa vaikuttavat perinteiset suomalaisiksi mielletyt yhteiskunnalliset arvot ja asenteet. Vaikka aineiston jutuissa pääsivät ääneen erilaisissa taloustilanteissa olevat nuoret, he ilmensivät yleisesti hyväksyttäviä arvoja, kuten ahkeruutta ja säästäväisyyttä. Juttujen perusteella nuorten odotetaan selviävän taloudellisista ongelmistaan yksin ja apua pyytämättä. Yhteiskunnan erilaisia suojaverkkoja ei joko mainita lainkaan tai niitä kuvataan kriittisessä valossa. Nämä piirteet kytkevät analysoidut jutut väljästi uusliberalistiseen ajatteluun. Aidosti erilaiset tai poikkeavat ajatukset rahasta ja sen käytöstä loistavat poissaolollaan.