Resurssitehokkuuden innovaatiot kilpailuedun lähteenä
Lampén, Tuukka (2024)
Lampén, Tuukka
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401261854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401261854
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan resurssitehokkuutta ja sen innovaatioita kilpailuedun lähteenä valmistavan teollisuuden yrityksissä. Raaka-aineresurssit luovat perustan yhteiskuntamme arvonluonnille, kehitykselle, terveydelle sekä hyvinvoinnille. Vuonna 2017 maailmantalous käytti 92,1 miljardia tonnia raaka-aineita. Raaka-aineiden kasvava kysyntä, heikentyvä saatavuus sekä globaali linkittyminen toisiinsa yhdistettynä raaka-aineiden hyödyntämisen tiukentuvaan regulaatioon vaikuttavat erityisesti valmistavan teollisuuden yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin. Resurssitehokkuus on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana muodostunut vaihtoehdoksi sopeutua raaka-aineista johtuvaan liiketoimintaympäristön muutokseen sekä kestävän liiketoiminnan mahdollistajaksi, jonka vuoksi aiheen tutkiminen on ajankohtaista ja merkittävää.
Tämän tutkimuksen kirjallisuus ja teoreettinen viitekehys rakentuu neljästä osa-alueesta. Resurssiperusteinen näkemys kuvaa, miten yrityksen resurssipositio vaikuttaa kilpailuedun syntymiseen. Innovaatioteorioiden avulla havainnollistetaan eri innovaatiotyyppien vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan. Resurssitehokkuutta kuvattaessa esitellään resurssitehokkuuden kehitystä, innovaatioita, esteitä sekä hyötyjä. Kilpailuetukirjallisuus käsittelee kilpailuedun määritelmän ja kilpailuedun kaksi eri luonnetta. Teoreettisen viitekehyksen mukaan raaka-aineista johtuva liiketoimintaympäristön muutos mahdollistaa yritysten kehittää omaa resurssipositiotaan resurssitehokkuuden innovaatioiden avulla ja saada tämän kautta kilpailuetua.
Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja tutkimuksen aineisto kerättiin seitsemästä suomalaisesta valmistavan teollisuuden yrityksestä. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto järjesteltiin teemoittain teoreettisen viitekehyksen mukaisesti.
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta resurssiposition kehittämisen olevan keskeistä ja mahdollista joko sisäisesti tai ulkoisesti. Innovaatioista tuoteinnovaatiot ovat yrityksille kaikista keskeisimpiä ja teknologiset prosessi-innovaatiot toiseksi tärkeimpiä. Organisaatioinnovaatioiden merkitys on yrityksille selkeästi pienin. Raaka-aineiden liiketoimintaympäristö on muutoksessa johtuen erityisesti raaka-aineiden käytettävyyden muutoksesta. Resurssitehokkuuden kehittyminen on enemmän markkinavetoista kuin regulaatiovetoista, mutta molempia tapahtuu samanaikaisesti. Tutkimuksen tuloksena resurssitehokkuuden innovaatioiden havaittiin pohjautuvan 3R-sääntöön, ja erityisesti raaka-aineiden käytön vähentäminen ja uudelleen käyttäminen ovat keskeisiä teemoja. Resurssitehokkuuteen investoimisen esteiden havaittiin olevan sekä ulkoisia että sisäisiä ja resurssitehokkuuden hyötyjen liittyvän erityisesti liiketoiminnan kasvuun ja kannattavuuteen. Johtopäätöksenä voidaan todeta resurssitehokkuuden olevan yksi merkittävä kilpailuedun lähde.
Tämän tutkimuksen kirjallisuus ja teoreettinen viitekehys rakentuu neljästä osa-alueesta. Resurssiperusteinen näkemys kuvaa, miten yrityksen resurssipositio vaikuttaa kilpailuedun syntymiseen. Innovaatioteorioiden avulla havainnollistetaan eri innovaatiotyyppien vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan. Resurssitehokkuutta kuvattaessa esitellään resurssitehokkuuden kehitystä, innovaatioita, esteitä sekä hyötyjä. Kilpailuetukirjallisuus käsittelee kilpailuedun määritelmän ja kilpailuedun kaksi eri luonnetta. Teoreettisen viitekehyksen mukaan raaka-aineista johtuva liiketoimintaympäristön muutos mahdollistaa yritysten kehittää omaa resurssipositiotaan resurssitehokkuuden innovaatioiden avulla ja saada tämän kautta kilpailuetua.
Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja tutkimuksen aineisto kerättiin seitsemästä suomalaisesta valmistavan teollisuuden yrityksestä. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto järjesteltiin teemoittain teoreettisen viitekehyksen mukaisesti.
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta resurssiposition kehittämisen olevan keskeistä ja mahdollista joko sisäisesti tai ulkoisesti. Innovaatioista tuoteinnovaatiot ovat yrityksille kaikista keskeisimpiä ja teknologiset prosessi-innovaatiot toiseksi tärkeimpiä. Organisaatioinnovaatioiden merkitys on yrityksille selkeästi pienin. Raaka-aineiden liiketoimintaympäristö on muutoksessa johtuen erityisesti raaka-aineiden käytettävyyden muutoksesta. Resurssitehokkuuden kehittyminen on enemmän markkinavetoista kuin regulaatiovetoista, mutta molempia tapahtuu samanaikaisesti. Tutkimuksen tuloksena resurssitehokkuuden innovaatioiden havaittiin pohjautuvan 3R-sääntöön, ja erityisesti raaka-aineiden käytön vähentäminen ja uudelleen käyttäminen ovat keskeisiä teemoja. Resurssitehokkuuteen investoimisen esteiden havaittiin olevan sekä ulkoisia että sisäisiä ja resurssitehokkuuden hyötyjen liittyvän erityisesti liiketoiminnan kasvuun ja kannattavuuteen. Johtopäätöksenä voidaan todeta resurssitehokkuuden olevan yksi merkittävä kilpailuedun lähde.