Monitasohallinnan ilmeneminen kaupunkien näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on tarkastella monitasohallintaa suomalaisten kaupunkien näkökulmasta. Monitasohallinta ilmentää vallanjakoa ja yhteistyötä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden hallinnon tasojen välillä. Monitasohallinnan tutkiminen on ajankohtaista ja relevanttia, sillä nykypäivänä globaalit ongelmat vaativat monitasoista yhteistyötä.

Tutkimuksessa monitasohallintaa lähestytään tietyn rajatun kontekstin kautta. Suomi valtiona sekä Euroopan unioni toimijana ovat sitoutuneet edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tutkimuksessa tarkastellaan monitasohallinnan ilmenemistä suomalaisten kaupunkien näkökulmasta, kun ne edistävät näitä tavoitteita. Kyseinen rajaus on relevantti, sillä kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen vaatii monitasoista yhteistyötä nimenomaan hallinnon eri tasoilta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Haastateltavina oli neljä asiantuntijaa kolmesta eri kaupungista. Kaupungeiksi valikoituivat Espoo, Tampere ja Turku, koska ne ovat sitoutuneet edistämään kestävän kehityksen periaatteita. Haastateltavat valittiin heidän asiantuntemuksensa perusteella, sillä he työskentelevät Euroopan unioniin ja/tai kestävän kehityksen teemoihin liittyvissä työtehtävissä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti.

Tutkimuksen keskeiset tulokset kuvaavat monitasohallinnan näyttäytymistä kaupunkien näkökulmasta. Tuloksista ilmeni, miten kaupungit näkevät Euroopan unionin roolin niiden edistäessä kestävän kehityksen tavoitteita. Tulosten mukaan Euroopan unionin hierarkkinen rakenne vaikuttaa merkittävästi hallinnon tasojen väliseen vallanjakoon ja vuorovaikutukseen. Rakenne tarkoittaa usein ylhäältä-alas –lähestymistapaa, josta ajoittain puuttuu dialogi hallinnon tasojen välillä. Tuloksista ilmenee myös, että kaupungit näkevät Euroopan unionin mahdollistajana, joka pystyy tarjoamaan suunnannäyttöä, rahoitusta ja ylikansallisia kumppanuuksia. Ajoittain Euroopan unionin nähdään kykenemättömänä vastaamaan kaupunkien tarpeisiin. Kaupungit kokevat, että unioni on kykenemätön nopeaan ja muuntautumiskykyiseen toimintaan. Lisäksi kaupungit näkevät, että niiden rooli tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Kaupunkien näkökulmasta tämä kasvava rooli tulisikin ottaa huomioon hallinnon tasojen välisessä vallanjaossa.

Tutkimustuloksissa nousee esille myös tulevaisuuden toiveita ja tarpeita hallinnon tasojen väliselle vuorovaikutukselle. Niistä ilmenee, että odotetaan monitasoista päätöksentekoa hallinnon eri tasoilla. Tutkimustulokset osoittavat, että tällä hetkellä kaivataan uudenlaista hallintokulttuuria. Tulevaisuuden tarpeiden tarkastelu on arvokasta, sillä tätä tietoa voidaan mahdollisesti käyttää hallintokulttuurin ja hallinnon tasojen toiminnan kehittämiseen.