Asiantuntijoiden hybridityö: ryhmässä enemmän, kasvotusten ja etänä
Puhakka, Ilmari; Lehtonen, Eija; Nokelainen, Petri (2023)
Puhakka, Ilmari
Lehtonen, Eija
Nokelainen, Petri
Tampereen yliopisto
2023
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3248-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3248-8
Tiivistelmä
Hybridityö ja työn monipaikkaisuus vaikuttavat niin yksilöihin kuin työyhteisöihinkin, erityisesti vuorovaikutuksen muuttumisen takia. Asiantuntijatyössä työn vuorovaikutustilanteet, kuten kokoukset ja yhdessä työskentely ovat olennaisia työn tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimuksessa selvitettiin miten työn vuorovaikutustilanteet eroavat, kun ne toteutetaan kasvotusten, hybridisti tai täysin etänä. Tarkastelimme myös eri kohtaamismuotojen vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin, työn tavoitteiden saavuttamisen kokemuksiin ja osaamisen kehittymiseen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmesta yrityksestä. Tutkimuksen osallistujat olivat yritysten Suomessa työskenteleviä asiantuntijatyötä tekeviä työntekijöitä. Aineistonkeruu suoritettiin vuoden 2022 aikana ja se oli kolmivaiheinen sisältäen kyselyn (N = 295), vuorovaikutustilanteisiin liittyvän osuuden: älysormus ja päiväkirjanomainen kysely (N = 81), sekä haastattelut (N = 35). Kaikkiin vaiheisiin osallistuvat vastasivat kyselyyn ennen älysormus- ja päiväkirjavaihetta ja haastatteluun viimeisenä. Aineistossa suurin osa vuorovaikutustilanteista tapahtui täysin etänä. Vähiten raportoitiin kasvotusten toteutuneita vuorovaikutustilanteita. Määrällisen aineiston analyysimenetelminä käytettiin bayesiläistä monitasomallinnusta (tilannekohtainen aineisto) ja rakenneyhtälömallinnusta (kyselyaineisto). Laadullisen aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja tyyppikertomuksia.
Tutkimuksen tulokset valottivat työn vuorovaikutustilanteiden toteutusmuotojen eroja: 1) Hybriditilanteet koetaan erityisen haastaviksi. 2) Kasvokkaiset, epämuodolliset kohtaamiset ovat tärkeitä kaikille, mutta erityisesti uusille työntekijöille. 3) Tietynlaiset tilanteet sujuvat hyvin etänäkin, toiset hyötyvät erityisesti kasvokkaisesta kohtaamisesta. 4) Etä- ja hybridikohtaamiset haastavat erityisesti yhteenkuuluvuutta ja osaamisen kehittymistä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmesta yrityksestä. Tutkimuksen osallistujat olivat yritysten Suomessa työskenteleviä asiantuntijatyötä tekeviä työntekijöitä. Aineistonkeruu suoritettiin vuoden 2022 aikana ja se oli kolmivaiheinen sisältäen kyselyn (N = 295), vuorovaikutustilanteisiin liittyvän osuuden: älysormus ja päiväkirjanomainen kysely (N = 81), sekä haastattelut (N = 35). Kaikkiin vaiheisiin osallistuvat vastasivat kyselyyn ennen älysormus- ja päiväkirjavaihetta ja haastatteluun viimeisenä. Aineistossa suurin osa vuorovaikutustilanteista tapahtui täysin etänä. Vähiten raportoitiin kasvotusten toteutuneita vuorovaikutustilanteita. Määrällisen aineiston analyysimenetelminä käytettiin bayesiläistä monitasomallinnusta (tilannekohtainen aineisto) ja rakenneyhtälömallinnusta (kyselyaineisto). Laadullisen aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja tyyppikertomuksia.
Tutkimuksen tulokset valottivat työn vuorovaikutustilanteiden toteutusmuotojen eroja: 1) Hybriditilanteet koetaan erityisen haastaviksi. 2) Kasvokkaiset, epämuodolliset kohtaamiset ovat tärkeitä kaikille, mutta erityisesti uusille työntekijöille. 3) Tietynlaiset tilanteet sujuvat hyvin etänäkin, toiset hyötyvät erityisesti kasvokkaisesta kohtaamisesta. 4) Etä- ja hybridikohtaamiset haastavat erityisesti yhteenkuuluvuutta ja osaamisen kehittymistä.