Sosiaalityöntekijöiden tekemät virkarikokset : määrä ja ominaispiirteet vuosilta 2016–2022

Abstract

Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden tekemiä virkarikoksia virhetutkimuksen ja rikosoikeuden näkökulmasta. Tutkielman aineistona on 18 käräjäoikeuden asiakirjaa, joissa sosiaalityöntekijä on ollut oikeudenkäynnissä vastaajana epäillystä rikoslain (19.12.1889/39) 40. luvun mukaisesta virkarikoksesta vuosilta 2016–2022. Tutkimuskysymyksiä on kolme: 1) Mistä rikoslain 40 luvun mukaisista virkarikoksista sosiaalityöntekijöitä on syytetty? 2) Millaisia tuomioita ja rangaistuseuraamuksia syytteistä seurasi? 3) Mistä virheet, virkarikoksesta tuomittujen mielestä, johtuivat? Tutkimuksen tavoitteen on selvittää ilmiön olemassaoloa ja laajuutta sekä ilmiön ominaispiirrettä.

Tutkielman teoreettisena taustana toimii virhetutkimus sekä rikosoikeus. Virhetutkimuksen avulla pyritään taustoittamaan virheiden ominaisuutta, syntyä sekä syitä virheiden synnylle. Rikosoikeus määrittelee virheet, jotka ovat virkarikoksia ja joista seuraa kirjoitettuun lakiin perustuva rangaistusseuraamus.

Tutkielman ainestoa on lähestytty faktanäkökulmasta ja analyysi on suoritettu aineistolähteisenä sisällön analyysina. Tutkielmassa yhdistetään määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Määrällisesti tutkielmassa arvioidaan virkarikosepäilyiden ja virkarikosten alueellista jakautumista, määrää sekä prosentuaalista jakautumaa. Laadullisessa näkökulmassa taas pohditaan virkarikoksiin ja niiden epäilyihin johtaneita seikkoja. Vastaajina toimineiden sosiaalityöntekijöiden näkemykset virheiden synnylle jaettiin neljään eri teemaan.

Tutkielman tuloksista voidaan nähdä, että sosiaalityöntekijöitä on epäilty kuudesta eri virkarikostyypistä, mutta virkarikostuomioita on tullut neljästä. Rangaistusseuraamuksista yleisin on sakko, mutta aineistossa esiintyy myös varoitus sekä rangaistukseen tuomitsematta jättäminen. Virkarikostuomion saaneiden mukaan syytteeseen johtaneet tapahtumat johtuivat 1) normin tai ohjeistuksen virheellisestä tulkinnasta, 2) epäselvästä tai puutteellisesta ohjeistuksesta, 3) kiireestä ja 4) työntekijän terveydellisestä tilasta. Aineistosta nousee esiin sosiaalityössä esiintyvän suuren työmäärän ja kiireen muodostava otollisen maaperän virheiden syntymiselle. Virheistä oppimisen kulttuuria olisi juurrutettava tutkimukseen, työyhteisöihin ja –organisaatioihin sekä koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

In this Master's thesis, offence in public office by social workers are examined from the perspective of the study of errors and mistakes, and criminal law. Material of the study consists of 18 district court documents in which a social worker has been a defendant in a trial for an offence in public office according to chapter 40 of the Criminal Code (19.12.1889/39) from 2016–2022. There are three research questions: 1) What official crimes according to chapter 40 of the Criminal Code have social workers been accused of? 2) What kind of judgments and penalties resulted from the charges? 3) What, in the opinion of those convicted of official misconduct, were the causes of the mistakes? The goal of the research is to find out the existence and extent of the phenomenon and its characteristic features.

The theoretical background of the thesis is the study of errors and mistakes, and criminal law. With the help of error research, the aim is to background the nature of errors, their occurrence and the reasons for their occurrence. Criminal law defines mistakes that are official crimes and that result in a penalty based on the written law.

The material of the thesis has been approached from a factual point of view and the analysis has been carried out as a material-based content analysis. The thesis combines quantitative and qualitative research methods. Quantitatively, the thesis evaluates the regional distribution, number and percentage distribution of suspected offence in public office and offence in public office. In a qualitative perspective, we consider the facts that led to offence in public office and their suspicions. The views of the social workers who served as respondents on the origin of errors were divided into four different themes.

From the results of the thesis, it can be seen that social workers have been suspected of six different types of offence in public office but there have been four offence in public office convictions. The most common of the sanctions is a fine, but the material also includes a warning and non-sentencing. According to those who received civil service punishment, the events that led to prosecution were due to 1) misinterpretation of a norm or instruction, 2) unclear or incomplete instruction, 3) hurry, and 4) the health condition of the employee. The material shows that the high workload and rush in social work creates a fertile ground for errors to occur. A culture of learning from mistakes should be instilled in research, work communities and organizations, and in Finnish society as a whole.