Kohti yhtenäistä laadunarviointia: Kirjallisuuskatsaus varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin kehitystyöstä 2015–2023

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan laadunarvioinnin kehitystä ja sen merkitystä varhaiskasvatuksessa vuodesta 2015 eteenpäin. Laadunarvioinnin kehitys ja ohjaus siirtyivät tällöin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin, tehtäviksi. Tutkimuksessa käsitellään laadunarvioinnin kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä sekä sitä edeltäneitä kehityssuuntia. Laadunarviointi koetaan laadukkaan varhaiskasvatuksen takeeksi ja sille on haluttu luoda maassamme yhtenäiset rakenteet ja kriteerit. Tavoitteena on turvata myös varhaiskasvatuksen perusajatuksiin kuuluva tasapuolinen varhaiskasvatus kaikille lapsille ympäri maan. Tutkimus toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin, lähestymällä tutkittavaa aihetta kehityksen näkökulmasta, järjestäen aineistoa johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tutkimusaineistona toimivat Karvin vuodesta 2015 lähtien julkaisemat raportit, jotka liittyivät laadunarvioinnin kehittämiseen. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin Karvin tekemää kehitystyötä sekä avattiin sen tuloksena syntyneen Valssi-laadunarviointijärjestelmän ominaisuuksia. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksinä olivat: Miten varhaiskasvatuksen laadunarviointia on kehitetty vuodesta 2015 eteenpäin? sekä Mitkä tekijät ovat laadunarvioinnin keskiössä 2020-luvulla? Tutkimustuloksista selviää, että varhaiskasvatuksen omille laadunarviointikriteereille ja -käytännöille on ollut tarvetta jo ennen Karvin kehittämistyötä. Varhaiskasvatuksen parissa työskentelevä henkilöstö samoin kuin varhaiskasvatusta johtavat ja kehittävät tahot ovat kaivanneet yhtenäistä ja selkeää Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin pohjautuvaa laadunarviointijärjestelmää. Selvitysten ja kehitystyön tuloksena Karvi on kehittänyt maanlaajuisen laadunarviointijärjestelmän Valssin, joka on otettu käyttöön syksyllä 2023. Valssin on tarkoitus tukea laadunarviointityötä päiväkodeissa ja yhtenäistää moninaisia käytäntöjä toteuttaa lakisääteistä arviointia. Sen myötä on mahdollista kerätä arviointitietoa paikallisesti ja maanlaajuisesti ja hyödyntää sitä kehittämistyössä. Tärkeinä tekijöinä laadunarvioinnissa pidetään kehittävän arvioinnin käytänteiden tuomista työyhteisön ensisijaiseksi tavaksi arvioida ja kehittää omaa toimintaansa, henkilöstön ja sidosryhmien osallistamista arviointiprosessiin alusta loppuun, sitoutunutta ja vahvaa johtamista sekä lasten ja perheiden arviointiprosessiin osallistumisen tukemista