Kirjallisuuskatsaus sirkadiaanisen rytmin vaikutuksesta nuorten depressioon

Abstract

Yhä useampi nuori kärsii depressiosta sekä samanaikaisesta unihäiriöstä tai vuorokausirytmin säätelyongelmista. Nuoruudessa alkanut depressio on herkästi uusiutuva sairaus muodostaen merkittävän kansanterveydellisen ongelman. Nuoruus on myös aikaa, jolloin vasta rakennetaan pohjaa myöhemmälle aikuisiälle, minkä vuoksi sairauden tehokas tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä ennusteen kannalta. Yksi vaihtoehtoinen patofysiologinen selitys nuorten depressiolle on sirkadiaanisen rytmin häiriö, etenkin viivästynyt rytmi, jolla on vahva geneettinen pohja. Sekä depressio että myöhäinen kronotyyppi ovat nuoruudessa yleisiä, minkä vuoksi on tärkeää erottaa perinteinen psykofysiologinen unettomuus ja itsenäinen sirkadiaanisen rytmin häiriö toisistaan. Aikuisilla kronotyypin ja depression yhteyttä on tutkittu paljon, mutta nuorilla tutkimusta on tehty vasta vähän. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarkastella, mitä tähän mennessä tehtyjen tutkimusten valossa tiedetään nuorten sirkadiaanisen rytmin häiriöiden yhteydestä depressio-oireiluun ja oireiden vaikeusasteeseen.

Aineisto koostui 13 alkuperäistutkimuksesta, jotka kerättiin systemaattisella haulla Pubmed-tietokannasta. Tutkimusten otoskoko oli vähintään 50 yksilöä ja kaikki olivat saatavilla englannin kielellä. Katsauksesta poissuljettiin vaikeat psykiatriset sairaudet, jolloin aineisto koostui 13 tutkimuksesta. Tutkimusten ikäjakauma vaihteli 9–33 vuoden välillä. Sirkadiaaninen rytmi määriteltiin erilaisilla kyselyhaastatteluilla, mm. Morningness Eveningness Questionnaire (MEQ) ja Morningness-Eveningness Scale for Children (MESC). Yhdessä tutkimuksessa kronotyyppi määriteltiin aamukortisolitasojen perusteella. Nuorten depressio oli joko kliinisesti diagnosoitu tai nuoret itse arvioivat oireitaan itsetäytettävien kyselylomakkeiden avulla.

Tutkimustulokset vahvistivat yhteyden myöhäisen sirkadiaanisen rytmin ja nuorten masennuksen välillä. Tuloksissa kuitenkin oli vaihtelua siinä, vaikuttiko rytmi masennuksen esiintyvyyteen vai masennusoireiden vaikeuteen. Lisäksi tulokset osoittivat, että jos nuorella oli samanaikainen depressio ja myöhäinen kronotyyppi, oli heidän akateeminen menestyksensä alhaisempi ja tupakan ja päihteiden käyttö yleisempää. Tarvitaan pitkittäistutkimuksia syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi, ja lisätutkimuksia, joissa sirkadiaaninen rytmi määritellään biomarkkereiden avulla.