Vähähiilisen betonin käyttö elementtikerrostalorakentamisessa hiilijalanjäljen näkökulmasta
Laitinen, Tuomas (2024)
Laitinen, Tuomas
2024
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401181599
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401181599
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on jatkunut jyrkkää kehitystään esiteollisesta ajasta lähtien ja tilanne on käymässä kestämättömäksi. Maailman päättävät elimet ovat reagoineet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Rakennusala on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista maailmanlaajuisesti ja siksi sen hiilijalanjäljen rajoittamiseksi on ryhdytty toimiin. 2025 tammikuussa astuu Suomessa voimaan uusi rakentamislaki, joka asettaa vaatimuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta sekä mahdollisuuden asettaa hiilikaton rakentamisluvan myöntämiseksi. Lisäksi kaavoitus vaatii enenevissä määrin puun käyttöä kerrostalorakentamisessa, mikä nostaa rakentamisen kustannuksia betonirakentamiseen verrattuna.
Tilanne asettaa rakennuttajille paineita varautua tulevaisuuden haasteisiin selvittämällä keinoja rakentamisen elinkaaren hiilipäästöjen vähentämiseksi. Tämä tutkimus keskittyy erityisesti kerrostalorakentamisen materiaalien tuotevaiheen hiilipäästöjen arviointiin sekä keinoihin laskea betonirakentamisen hiilipäästöjä vähähiilisen betonin avulla. Päätavoitteena on selvittää, voidaanko betonirakentamisessa tällä hetkellä vähähiilistä betonia hyödyntämällä päästä puutaloa vastaavaan hiilijalanjälkeen. Sivutavoitteena on kartoittaa vähähiilisen betonin käytön kustannuksia tämän hetken markkinoilla.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään syitä rakennuslain muutokselle, tutustutaan rakennushankkeen hiilipäästöjen jakautumiseen, vähähiiliseen betoniin ja selvitetään, kuinka rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki arvioidaan.
Tutkimuksen käsittelyosuudessa tutkitaan kolmea lähes identtistä T2H Pirkanmaa Oy:n kerrostaloa. Näistä yksi on puutalo, toinen hybriditalo ja kolmas betonitalo. Betonitalo on hybriditalon teoreettinen variantti. Näille lasketaan kullekin Ympäristöministeriön menetelmän mukaiset elinkaaren hiilijalanjälkiarviot Suomen kansallista päästötietokantaa hyödyntäen. Näitä tutkitaan ja vertaillaan rakennetasolla toisiinsa.
Tutkimuksessa ilmenee, että vähähiilisellä betonilla ei voi tällä hetkellä päästä puurakentamista vastaaviin päästölukemiin ja vähähiilistä betonia pystyy ylipäänsä käyttämään vain runkorakenteissa. Betonitalon kokonaishiilipäästöjä onnistuttiin tiputtamaan noin 5 %. Materiaalien hiilipäästöt tippuivat 16,5 % vähähiilistä betonia hyödyntämällä. Kohderakennuksissa puutalon materiaalien hiilijalanjälki oli 33 % perinteisestä betonista valmistetun materiaalien hiilijalanjälkeä pienempi. Vähähiilisen betonin käytön todettiin nostavan betonituotteen hintaa noin 5–10 %.
Lisähuomiona tutkimuksessa havaittiin, että hybridirakentamisessa voisi tällä hetkellä olla vähähiilistä betonia suurempi potentiaali päästöjen vähentämisessä.
Tilanne asettaa rakennuttajille paineita varautua tulevaisuuden haasteisiin selvittämällä keinoja rakentamisen elinkaaren hiilipäästöjen vähentämiseksi. Tämä tutkimus keskittyy erityisesti kerrostalorakentamisen materiaalien tuotevaiheen hiilipäästöjen arviointiin sekä keinoihin laskea betonirakentamisen hiilipäästöjä vähähiilisen betonin avulla. Päätavoitteena on selvittää, voidaanko betonirakentamisessa tällä hetkellä vähähiilistä betonia hyödyntämällä päästä puutaloa vastaavaan hiilijalanjälkeen. Sivutavoitteena on kartoittaa vähähiilisen betonin käytön kustannuksia tämän hetken markkinoilla.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään syitä rakennuslain muutokselle, tutustutaan rakennushankkeen hiilipäästöjen jakautumiseen, vähähiiliseen betoniin ja selvitetään, kuinka rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki arvioidaan.
Tutkimuksen käsittelyosuudessa tutkitaan kolmea lähes identtistä T2H Pirkanmaa Oy:n kerrostaloa. Näistä yksi on puutalo, toinen hybriditalo ja kolmas betonitalo. Betonitalo on hybriditalon teoreettinen variantti. Näille lasketaan kullekin Ympäristöministeriön menetelmän mukaiset elinkaaren hiilijalanjälkiarviot Suomen kansallista päästötietokantaa hyödyntäen. Näitä tutkitaan ja vertaillaan rakennetasolla toisiinsa.
Tutkimuksessa ilmenee, että vähähiilisellä betonilla ei voi tällä hetkellä päästä puurakentamista vastaaviin päästölukemiin ja vähähiilistä betonia pystyy ylipäänsä käyttämään vain runkorakenteissa. Betonitalon kokonaishiilipäästöjä onnistuttiin tiputtamaan noin 5 %. Materiaalien hiilipäästöt tippuivat 16,5 % vähähiilistä betonia hyödyntämällä. Kohderakennuksissa puutalon materiaalien hiilijalanjälki oli 33 % perinteisestä betonista valmistetun materiaalien hiilijalanjälkeä pienempi. Vähähiilisen betonin käytön todettiin nostavan betonituotteen hintaa noin 5–10 %.
Lisähuomiona tutkimuksessa havaittiin, että hybridirakentamisessa voisi tällä hetkellä olla vähähiilistä betonia suurempi potentiaali päästöjen vähentämisessä.