Kriittisen ajattelun kasvatusideaalit 2010-luvun kasvatustieteellisessä tutkimuksessa : G. E. Mooren metaeettinen näkökulma
Rönn, Annastiina (2024)
Rönn, Annastiina
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401171550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401171550
Tiivistelmä
Kriittinen ajattelu on tiivistettynä yksilön sisäisiä kykyjä ja taitoja tehdä aktiivista, reflektiivistä, perusteisiin pohjautuvaa uskomustenmuodostusta ja päätöksentekoa. Kriittinen ajattelu on länsimaisen demokratian kasvatusideaali, joka läpäisee eri oppiaineet. Kriittisellä ajattelulla on monenlaisia hyötyjä, esimerkiksi itsepuolustustaitona disinformaatiota kohdatessa "totuudenjälkeisessä” ajassa, nuorten käyttäessä aikaa verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Kriittisen ajattelun kasvatusideaaleja on kuitenkin kritisoitu liian teoreettisina arjen ja ihmisen todellisten taitojen ulottumattomissa oleviksi.
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan kriittisen ajattelun kasvatusideaaleja kasvatustieteellisessä tutkimuksessa 2010-luvulta lähtien suomalaisessa kontekstissa, koskien korkeakoulua edeltäviä opintoja: yläkoulua ja lukiota. Kriittisen ajattelun kasvatusideaaleja tutkitaan teoriaohjaavan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla G. E. Mooren filosofian näkökulmasta jakamalla kasvatusideaalit tajunnan sisäisiin ja tajunnan ulkopuolisiin kasvatusideaaleihin sekä niiden reflektiiviseen suhteeseen, ja edelleen heijastamalla Mooren näkemykseen hyvästä.
Tutkielman tulosten perusteella kriittisen ajattelun kasvatusideaalit voidaan jakaa karkeasti kolmeen pääluokkaan: kriittinen lukutaito, argumentaatio sekä lähteet ja tieto. Ideaalit seurailevat kansainvälisen tutkimuksen kriittisen ajattelun kasvatusideaaleja suomalaisessa kontekstissa, mutta eivät tyhjentävästi tai ennalta määrätysti. Suomalaisessa opetussuunnitelmassa huomioidaan oppilas kokonaisuutena osana maailmaa, oppilaan sisäiset kokemukset ja annetaan tilaa kasvulle avoimena kysymyksenä. Kriittisen ajattelun kasvatusideaalit eivät näin ollen ole todellisten taitojen ulottumattomissa, vaan teoria ja tavoitteet taitojen taustalla vaikuttaisivat tämän tutkielman tulosten perusteella palvelevan tarkoitustaan kriittisen ajattelun kehittymisessä. Mooren filosofiaan heijastettuna teoria ja tieto sekä uloslausutut tavoitteet käsittelevät sitä, miten asioiden pitäisi olla, eikä niiden ole tarkoituskaan olla tyhjentäviä määritelmiä taidoista, vaan parhaimmillaan ohjata oikeaan suuntaan.
Lisäksi tutkielmassa päädyttiin tutkimusprosessin edetessä kahteen väitteeseen. Ensiksi kriittisen ajattelun kasvatusideaaleja ei voi lähestyä vain taitoja korostavasta näkökulmasta, vaan myös tiedon näkökulman sisältävä teoreettinen lähestymistapa on oleellinen. Edellä mainittu käsittää avoimena kysymyksenä ymmärrettyjä kasvatusideaaleja ja oppimistavoitteita, koska kriittinen ajattelu tarvitsee sekä käsitteellistä uloslausuttua tietoa, opetettavia objekteja ja opettajan tukea, että taitoihin kohdistuvaa suuntausta. Toiseksi Mooren filosofia soveltuu kriittisen ajattelun tulkintaan, koska sillä on fallibilististinen luonne ja etiikkaan liittyvä ulottuvuus. Mooren filosofiassa tunnistetaan sisäinen subjektiivinen kokemusmaailmaa ja samaan aikaan pyritään kohti yhdessä jaettua objektiivista totuutta. Mooren filosofia tuo esiin tajunnan sisäisen ja ulkopuolisen maailman reflektiivisen suhteen. Mooren näkökulma ratkaisemattomasta ja avoimesta kysymyksestä antaa tilaa oppilaiden sisäisille kokemuksille ja kasvulle. Toisaalta toimintaohjeisiin etenemistä tulisi edeltää pohdinta perustavanlaatuisista kysymyksistä koskien tietoa etiikan päämääränä.
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan kriittisen ajattelun kasvatusideaaleja kasvatustieteellisessä tutkimuksessa 2010-luvulta lähtien suomalaisessa kontekstissa, koskien korkeakoulua edeltäviä opintoja: yläkoulua ja lukiota. Kriittisen ajattelun kasvatusideaaleja tutkitaan teoriaohjaavan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla G. E. Mooren filosofian näkökulmasta jakamalla kasvatusideaalit tajunnan sisäisiin ja tajunnan ulkopuolisiin kasvatusideaaleihin sekä niiden reflektiiviseen suhteeseen, ja edelleen heijastamalla Mooren näkemykseen hyvästä.
Tutkielman tulosten perusteella kriittisen ajattelun kasvatusideaalit voidaan jakaa karkeasti kolmeen pääluokkaan: kriittinen lukutaito, argumentaatio sekä lähteet ja tieto. Ideaalit seurailevat kansainvälisen tutkimuksen kriittisen ajattelun kasvatusideaaleja suomalaisessa kontekstissa, mutta eivät tyhjentävästi tai ennalta määrätysti. Suomalaisessa opetussuunnitelmassa huomioidaan oppilas kokonaisuutena osana maailmaa, oppilaan sisäiset kokemukset ja annetaan tilaa kasvulle avoimena kysymyksenä. Kriittisen ajattelun kasvatusideaalit eivät näin ollen ole todellisten taitojen ulottumattomissa, vaan teoria ja tavoitteet taitojen taustalla vaikuttaisivat tämän tutkielman tulosten perusteella palvelevan tarkoitustaan kriittisen ajattelun kehittymisessä. Mooren filosofiaan heijastettuna teoria ja tieto sekä uloslausutut tavoitteet käsittelevät sitä, miten asioiden pitäisi olla, eikä niiden ole tarkoituskaan olla tyhjentäviä määritelmiä taidoista, vaan parhaimmillaan ohjata oikeaan suuntaan.
Lisäksi tutkielmassa päädyttiin tutkimusprosessin edetessä kahteen väitteeseen. Ensiksi kriittisen ajattelun kasvatusideaaleja ei voi lähestyä vain taitoja korostavasta näkökulmasta, vaan myös tiedon näkökulman sisältävä teoreettinen lähestymistapa on oleellinen. Edellä mainittu käsittää avoimena kysymyksenä ymmärrettyjä kasvatusideaaleja ja oppimistavoitteita, koska kriittinen ajattelu tarvitsee sekä käsitteellistä uloslausuttua tietoa, opetettavia objekteja ja opettajan tukea, että taitoihin kohdistuvaa suuntausta. Toiseksi Mooren filosofia soveltuu kriittisen ajattelun tulkintaan, koska sillä on fallibilististinen luonne ja etiikkaan liittyvä ulottuvuus. Mooren filosofiassa tunnistetaan sisäinen subjektiivinen kokemusmaailmaa ja samaan aikaan pyritään kohti yhdessä jaettua objektiivista totuutta. Mooren filosofia tuo esiin tajunnan sisäisen ja ulkopuolisen maailman reflektiivisen suhteen. Mooren näkökulma ratkaisemattomasta ja avoimesta kysymyksestä antaa tilaa oppilaiden sisäisille kokemuksille ja kasvulle. Toisaalta toimintaohjeisiin etenemistä tulisi edeltää pohdinta perustavanlaatuisista kysymyksistä koskien tietoa etiikan päämääränä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]