Alakoulun päässälaskuja uudistamassa : Multimodaalinen lähestymistapa tehtävien laadinnassa
Liikkanen, Viivi; Majasalmi, Emilia (2024)
Liikkanen, Viivi
Majasalmi, Emilia
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401161517
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401161517
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ja testata päässälaskujen tehtäväsarja. Tehtäväsarjan kehittämisessä ja testaamisessa hyödynnettiin design-tutkimuksen keinoin uudistettua Bloomin taksonomiaa sekä multimodaalista lähestymistapaa. Päässälaskun määritelmänä pidetään laskun prosessin suorittamista ilman apuvälineitä, ja pelkän vastauksen ylös kirjaamista. Myös alakoulun oppimateriaalit koostuvat tällaisista päässälaskutehtävistä. Tässä tutkimuksessa, edellä mainittuja teorioita hyödyntäen, luotiin 5.–6.-luokkalaisille jakolaskuun pohjautuva tehtäväsarja, jonka tavoitteena oli rikkoa perinteisten päässälaskujen kaavaa, ja samalla haastaa oppilaiden matemaattista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millaiseksi oppilaat kokivat oman päässälaskutaitonsa.
Tutkimus oli toinen osa design-tutkimuksen kokonaisuutta, jonka ensimmäinen osa (sykli) tutki oppimateriaalien päässälaskujen nykytilaa. Tässä tutkimuksessa suunniteltiin tehtäväsarja yhteistyössä opetusalan asiantuntijoiden kanssa, jonka jälkeen tutkimukseen osallistuneet oppilaat laskivat tehtäväsarjan. Tutkimuksen viimeinen sykli sisältää kehitysehdotuksia päässälaskusarjaan tutkimustulosten pohjalta.
Tutkimuksen aineistona toimi oppilaiden tehtäväsarjan vastaukset sekä oppilaiden ja opettajan palaute. Tutkimusaineisto kerättiin pirkanmaalaisessa koulussa, ja tutkimukseen osallistui yksi 5. luokka sekä kolme 6. luokkaa (N=63). Saatu aineisto analysoitiin pääasiassa laadullisen sisällönanalyysin keinoin, mutta myös määrällisesti esimerkiksi osaamiseen liittyviä keskiarvoja ja keskihajontoja tarkastellen.
Tutkimustulosten mukaan uudistettua Bloomin taksonomiaa ja multimodaalista lähestymistapaa voidaan hyödyntää päässälaskujen tehtäväkontekstissa. Uudistetun Bloomin taksonomian kahta ylintä tasoa ei kuitenkaan voitu sisällyttää päässälaskujen tehtävänantoihin, ja multimodaaliseen kielenkäyttömalliin kuuluvaa taktiilista kieltä käytettiin vain tehtävien avulla luotujen mielikuvien kautta. Oppilaat suoriutuivat tehtävistä keskimäärin korkein pistemäärin, ja mahdolliset virheet olivat usein keskenään samankaltaisia. Tutkimukseen osallistuvilla oppilailla oli pääpiirteittäin realistinen tai positiivinen kokemus omasta päässälaskutaidostaan, mutta kolmasosa korkeat pisteet saaneista oppilaista piti itseään huonona päässälaskijana. Tämän tutkimuksen tehtäväsarjaa voitaisiin tulosten perusteella kehittää edelleen etenkin tehtävien autenttisuuden, haastavuuden ja ratkaisukeskeisyyden sekä multimodaalisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen merkittävin tulos sisälsi ajatuksen siitä, että tämän päivän oppimateriaaleissa olisi päässälaskutehtävien osalta viilattavaa.
Tutkimus oli toinen osa design-tutkimuksen kokonaisuutta, jonka ensimmäinen osa (sykli) tutki oppimateriaalien päässälaskujen nykytilaa. Tässä tutkimuksessa suunniteltiin tehtäväsarja yhteistyössä opetusalan asiantuntijoiden kanssa, jonka jälkeen tutkimukseen osallistuneet oppilaat laskivat tehtäväsarjan. Tutkimuksen viimeinen sykli sisältää kehitysehdotuksia päässälaskusarjaan tutkimustulosten pohjalta.
Tutkimuksen aineistona toimi oppilaiden tehtäväsarjan vastaukset sekä oppilaiden ja opettajan palaute. Tutkimusaineisto kerättiin pirkanmaalaisessa koulussa, ja tutkimukseen osallistui yksi 5. luokka sekä kolme 6. luokkaa (N=63). Saatu aineisto analysoitiin pääasiassa laadullisen sisällönanalyysin keinoin, mutta myös määrällisesti esimerkiksi osaamiseen liittyviä keskiarvoja ja keskihajontoja tarkastellen.
Tutkimustulosten mukaan uudistettua Bloomin taksonomiaa ja multimodaalista lähestymistapaa voidaan hyödyntää päässälaskujen tehtäväkontekstissa. Uudistetun Bloomin taksonomian kahta ylintä tasoa ei kuitenkaan voitu sisällyttää päässälaskujen tehtävänantoihin, ja multimodaaliseen kielenkäyttömalliin kuuluvaa taktiilista kieltä käytettiin vain tehtävien avulla luotujen mielikuvien kautta. Oppilaat suoriutuivat tehtävistä keskimäärin korkein pistemäärin, ja mahdolliset virheet olivat usein keskenään samankaltaisia. Tutkimukseen osallistuvilla oppilailla oli pääpiirteittäin realistinen tai positiivinen kokemus omasta päässälaskutaidostaan, mutta kolmasosa korkeat pisteet saaneista oppilaista piti itseään huonona päässälaskijana. Tämän tutkimuksen tehtäväsarjaa voitaisiin tulosten perusteella kehittää edelleen etenkin tehtävien autenttisuuden, haastavuuden ja ratkaisukeskeisyyden sekä multimodaalisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen merkittävin tulos sisälsi ajatuksen siitä, että tämän päivän oppimateriaaleissa olisi päässälaskutehtävien osalta viilattavaa.