Kädet, keho, kieli : Yhteisymmärryksen multimodaalinen jäsentyminen ja kielen oppimisen hetket kokkaus- ja viljelyvuorovaikutuksessa

Abstract

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan, miten yhteisymmärrystä osoitetaan ja tarkistetaan multimodaalisesti ja millaisia kielen oppimisen hetkiä kokkaus- ja viljelyvuorovaikutuksessa syntyy. Tutkimuksen teoreettis-metodologisena viitekehyksenä on multimodaalinen keskustelunanalyysi. Yhteisymmärrystä ja oppimista tarkastellaan osallistujien näkökulmasta syventyen analysoimaan niitä vuorovaikutuksellisia keinoja, joilla toisen kielen käyttäjät toistuvasti ilmaisevat ymmärrystään kokkaus- ja viljelytehtävistä sekä orientaatiotaan kokkauksen, viljelyn ja niiden kielen oppimiseen. Keskeisiä sosiaalisia toimintoja ovat ymmärtämisen osoitukset, ymmärrysehdokkaat, kehollisen toiminnan ja materiaalisen ympäristön nimeämiseen suuntautuvat sanastokysymykset sekä edeltävässä vuorossa esiintyneestä sanasta kysyminen. Yhteisymmärryksen ylläpitäminen ja oppiminen kytkeytyvät kokkaukseen ja viljelyyn osallistumiseen ja toimintaympäristön mahdollistamaan kehollis-visuaalisten ja materiaalisten resurssien käyttöön.

Tutkimuksen pitkittäinen aineisto on kerätty videoetnografisesti seuraamalla toisen kielen käyttäjien osallistumista kokkaus- ja viljelytoimintaan lähes kahden vuoden ajan. Videoitua aineistoa on yhteensä noin 52 tuntia 17 kuukauden ajalta. Aineisto on videoitu kolmannen sektorin järjestämästä hankkeesta, jossa osallistujia ohjattiinsuomeksi kokkauksessa ja viljelyssä. Toimintaan osallistumisen tavoitteena oli oppia viljelemään hyötykasveja Suomen ilmasto-olosuhteissa, tutustua suomalaisiin ruokiin ja oppia valmistamaan niitä. Osallistujien yhteinen kieli oli suomi, ja ohjaajia lukuunottamatta suurin osa hankkeen osallistujista käytti suomea toisena kielenään.

Tutkimuksen tulokset on esitetty neljässä osatutkimuksessa. Ne osoittavat, että kehollis-visuaalisilla resursseilla, kuten kuvaavilla eleillä, esineiden käsittelyllä, katseen suunnalla, kasvonilmeillä ja käytännön kokkaus- ja viljelytoiminnan jaksottamisella, on oleellinen rooli ymmärrystä osoittavien ja tarkistavien sosiaalisten toimintojen muotoilemisessa ja tunnistamisessa sekä kielen oppimisessa. Kehollis-visuaalisten resurssien yhdistelmät muodostavat resurssikimppuja, jotka muotoillaan systemaattisesti toisistaan eroavilla tavoilla joko osoittamaan tai tarkistamaan ymmärrystä. Ymmärrystä tarkistetaan sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti myös kuvaavilla käsieleillä ilman elehtimiseen liittyvää samanaikaista puhetta.

Tutkimus näyttää, että kokkaus- ja viljely yhdessä toisten kanssa tarjoaa oppimisen mahdollisuuksia, joita toisen kielen käyttäjät hyödyntävät aktiivisesti omista tarpeistaan käsin. He valitsevat itse oppimisen kohteet ja hyödyntävät vuorovaikutuskumppaneiden tukea valikoiden. Verbaalisen kielen oppimiseen suuntaudutaan sekä ymmärtämisongelmien yhteydessä että ilman niitä, muun muassa kohdistamalla huomiota kokkauksessa ja viljelyssä toistuviin sanoihin sekä nimeämällä toiminnalle relevanttia materiaalista ympäristöä ja kehollisia kokkaustehtäviä. Käytännön toimintaympäristö materiaaleineen tukee yhteisymmärryksen rakentamista muun muassa tarjoamalla luontaisen ankkuroinnin sanojen ja kuvaavien eleiden merkitykselle. Tutkimus havainnollistaa, miten käsillä ja keholla tehtävässä toiminnassa oppiminen on perustavanlaatuisesti kehollinen kokemus, joka ei rajoitu vain verbaalisten resurssien oppimiseen ja käyttöön vaan kytkeytyy käytännön tietotaidon harjaantumiseen ja osallistumisen kehittymiseen. Väitöskirja tuottaa uutta tietoa sekä vuorovaikutuksen perusilmiöiden, kuten korjaussekvenssien multimodaalisesta jäsentymisestä, että toisen kielen käytöstä ja oppimisesta.

Tulokset osoittavat, että on tarpeen jatkaa vuorovaikutuksen perusilmiöiden ja oppimisen tarkastelua multimodaalisesta näkökulmasta, jotta voidaan muodostaa kokonaisvaltainen käsitys kehollis-visuaalisten resurssien roolista vuorovaikutuksessa. Multimodaalinen näkökulma kieleen voi myös laajentaa opettamisen ja oppimisen käytänteitä ja konteksteja. Tutkimuksessa ehdotan, että alkuvaiheen toisen kielen oppimisen tukemisessa ensimmäinen askel on tarjota mahdollisuus pitkäjänteiseen osallistumiseen sellaiseen kohdekieliseen toimintaan, jossa osallistuminen on toisen kielen käyttäjälle mielekästä ja osallistua voi monipuolisin multimodaalisin resurssein. Vuorovaikutuksen mikrotasolla kielen oppimista arjen tilanteissa voidaan edistää tukemalla toisen kielen käyttäjien toimijuutta sekä syventämällä vuorovaikutuksen osapuolten taitoa toimia yhdessä vuorovaikutus- ja kielenoppimistietoisesti.

This dissertation uses conversation analysis to investigate the multimodal organization of shared understanding and opportunities for language learning in cooking and gardening interactions. Intersubjectivity and language learning are analyzed from the participants’ perspective focusing on the interactional practices that second language users repeatedly employ to display their understanding of the ongoing cooking and gardening tasks, and orient to learning the practical activities and activity-relevant language. Social actions under scrutiny are demonstrations of understanding, candidate understandings, and questions that orient to naming activity-relevant embodied actions and materials, or target a word used in the previous talk.

The data for this study were collected longitudinally and videoethnographically by following second language users’ participation in cooking and gardening interactions for almost two years. The data set comprises video recordings of approximately 52 hours spanning over 17 months. The data were collected in Finland in an NGOled urban gardening project organized for adult immigrants. The project offered hands-on guidance in Finnish on how to do urban farming in Finland and how to cook Finnish dishes. The project aimed at advancing newcomers’ integration into Finnish society through participating in practical cooking and gardening activities. Finnish was the shared language of the activities. Apart from the instructors, most of the project participants used Finnish as their second language.

The results of this study are presented in four sub-studies which demonstrate that bodily-visual resources, such as depictive gestures, facial expressions, gaze, and body orientations, have a crucial function in formatting, recognizing, and understanding social actions that demonstrate or check understanding, and in orienting to language learning. Bodily-visual resources are systematically used in distinctive ways, and these multimodal compositions are used to demonstrate or check understanding. Understanding can be fluently and accurately checked by depictive hand gestures without related co-occurring speech.

The analysis shows that cooking and gardening with others provides learning opportunities, and the second language users guide their language learning actively based on their own needs. They choose their learning objects and take advantage of the provided support selectively. Second language users orient to learning verbal language both in moments of shared understanding and understanding trouble, for example by naming activity-relevant materials and embodied actions, as well as learning lexical items that are recurrently used in instructing the practical activities. While cooking and gardening, the ecology of the activities and their relevant materials are used in a versatile way to accomplish the manual activities and maintain shared understanding, which also provides material for learning and participating in the interactions, e.g., by providing a natural anchoring for the meaning of words and depictive gestures. The study also demonstrates how learning language in a manual activity is a fundamentally embodied experience that is not limited to learning linguistic resources but intertwines with developing cooking and gardening skills and ways of participation. This doctoral dissertation thus provides new insights into the multimodal organization of interaction, such as repair sequences, and using and learning second language in practical activities.

The results show the need to continue re-investigating basic interactional phenomena from a multimodal perspective to gain a comprehensive understanding of the role of bodily-visual resources in interaction. In addition, multimodal conception of language can expand the practices and contexts of language teaching and learning. Based on the study, I suggest that the first step in supporting beginning second language learning is to provide opportunities of long-term participation in target-language interactions that revolve around activities that are meaningful for the participants and enable participating with multimodal resources. At the micro level of interaction, language learning in everyday life contexts can be promoted by supporting second language users’ agency, and enhancing both first and second language users’ interactional skills of monitoring shared understanding and noticing language learning possibilities.