"Kun kaikki pelittää, sitä ei tule ajatelleeksi" : Kokemuksia vastuullisesta henkilöstöjohtamisesta, Case Väylävirasto

Abstract

Tässä pro gradu –tutkielmassa tutkitaan vastuullisen henkilöstöjohtamisen ilmiötä ja käsitettä sekä pyritään löytämään keinoja, millä tavalla vastuullisuutta organisaatioissa voidaan lisätä. Tutkimus tarkastelee siis henkilöstövoimavarojen johtamista etenkin liitettynä vastuullisuuden ja pehmeän henkilöstöjohtamisen käsitteisiin. Tutkimuksessa oli kaksi tutkimuskysymystä, jotka ovat "Mitä on vastuullinen henkilöstöjohtaminen ja millä tavalla se näkyy organisaatiossa?” ja “Miten tulevaisuudessa organisaation henkilöstöjohtamista voisi viedä kohti vastuullisempaa toimintatapaa?”.

Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu vastuullisuuden ja henkilöstöjohtamisen käsitteiden varaan. Etenkin vastuullisuus on käsitteenä melko vakiintumaton, jonka takia myös vastuullinen henkilöstöjohtaminen on ilmiönä ja tutkimuskohteena melko uusi, jonka vuoksi sen tutkiminen on tärkeää ja mielekästä. Henkilöstöjohtamisen näkökulma tässä tutkimuksessa pohjautuu pehmeän koulukunnan käsitteeseen. Taustana on myös käytetty henkilöstöjohtamisen historiaa ja kehitystä, koska vastuullisuus voidaan myös ajatella jatkeena monille erilaisille henkilöstöjohtamisen historian kehityskuluille. Vastuullisuus kytkeytyy paljon myös työelämän muutokseen sekä siinä tapahtuviin erilaisiin murroksiin.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka kohdeorganisaationa toimi Väylävirasto. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa asiantuntijaa kohdeorganisaatiosta, jotka olivat työskennelleet organisaatiossa vähintään neljä vuotta. Teemahaastatteluilla kerättiin tietoa vastuullisuuden käsitteestä sekä siitä, miten organisaatio voisi olla vastuullisempi toimija henkilöstöjohtamisen kontekstissa. Tutkimuksen analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimustulosten perusteella vastuullinen henkilöstöjohtaminen nähdään toimena, jossa huolehditaan työntekijöiden työn sujumisesta, normien noudattamisesta sekä tuetaan organisaation toimintaa. Se on enemmän kuin organisaation omat sisällä määritellyt edellytykset toiminnalle sekä lainsäädännöstä kumpuavat vaatimukset organisaation toiminnalle. Vastuullisessa henkilöstöjohtamisessaluottamukseen, lainsäädäntöön ja vapauteen kohdistuvat odotukset nousivat esille erityisesti. Kohdeorganisaation toiminnan koetaan usealla vastuullisuuden osa-alueella saavuttavan vastuullisia piirteitä, mutta vastuullinen henkilöstöjohtaminen ei ilmiönä ole kyllä tai ei –tyyppinen kysymys. Vastuullisuus tulee siis ottaa kaikessa toiminnassa huomioon ja koko ajan pyrkiä kaikessa toiminnassa sitä kohti.

Vastuullinen henkilöstöjohtaminen voidaan nähdä jatkumona henkilöstöjohtamisen kehitykselle ja muutokselle, joka on peräisin ihmisten aseteiden ja arvojen muutoksesta. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen tulee varmasti pysymään ja säilymään tärkeinä tekijöinä työelämässä. Vastuullisuuden kautta henkilöstöjohtaminen voidaan nähdä laajempana kokonaisuutena organisaatiossa, joka käsittää enemmän kuin pelkän hallinnollisen tukifunktion roolin. Jatkossa vastuullista henkilöstöjohtamista voisi olla mielekästä tutkia esimerkiksi esihenkilön näkökulmasta.