"Nää mimmit kuuluu kaduille, oon uskollinen vaan mun kamuille" : Diskurssianalyysi suomirapin tuottamasta naiskuvasta
Lahti, Jenny (2024)
Lahti, Jenny
2024
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401151460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401151460
Tiivistelmä
Rap on musiikkigenrenä ollut vuosien ajan hyvin miesenemmistöinen sekä osittain lyriikoidensa kautta naissukupuolta lokeroiva ja seksualisoiva. Aiemman tutkimustiedon perusteella suomalainen rap-musiikki on seurannut rapin historiassa esiintyvää naisvihamielisyyttä ja sitä edustavia sanavalintoja ja teemoja, vaikka suomirapissa olisi voitu hyödyntää uudempia tasa-arvokäsityksiä. Aihetta on tutkittu kansallisesti niukasti, minkä vuoksi teema on merkityksellinen tutkimuksen kohde. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten miespuolisten rap-artistien tuoreimpia kappaleita 2020-luvulla naiskuvan luomisen kannalta. Tutkimuskysymysten kautta selvitetään sitä, millaisena nainen sukupuolena näyttäytyy rap-lyriikoissa sekä sitä, millaisina sukupuolten väliset valta-asemat esitetään rap-lyriikoissa.
Tutkielman aineisto koostuu kolmen suomalaisen rap-artistin Gettomasan, Costin ja Korelonin Spotify-musiikkipalvelussa julkaistuista kappaleista. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysiä ja tutkimuksen viitekehyksenä diskurssianalyysin alle lukeutuvaa feminististä kriittistä teoriaa. Olennaisia käsitteitä ovat rap-musiikki, sukupuoli, misogynia, seksismi ja valta-asemat. Tutkielma tarkastelee diskurssianalyysin avulla rapissa esiintyvää sanastoa, minkä vuoksi myös sosiaalisen konstruktionismin käsite on hyödyllinen aiheeseen syventymisen kannalta.
Tutkielman tuloksista selviää, että nykyajan suomirapista löytyy musiikkigenrelle tyypillisiä tapoja puhua naissukupuolesta. Aineistosta pystyi luokittelemaan viisi erilaista diskurssia kuvaamaan naista ja sukupuolten valta-asemia: mies elättäjänä -diskurssi, naisen ulkonäkökeskeisyys -diskurssi, nainen seksuaalisena objektina -diskurssi, hyvä ja huono tyttö -diskurssi sekä gold digger -diskurssi. Tuloksista voidaan huomata, miten valituista kappaleista ilmentyy naissukupuolta tiettyihin muotteihin asettava sukupuolinormi. Lyriikoissa oli huomattavissa erityisesti myös naisen ulkonäön ja vartalon korostaminen sekä naisen seksualisointi. Kappaleiden sanavalinnat ja lauseiden merkitykset rakentavat perinteistä rap-musiikin luomaa naiskuvaa sekä länsimaisessa yhteiskunnassa esiintyviä sukupuolten valta-asetelmia ja rooleja, harvemmin haastaen niitä.
Tutkielman aineisto koostuu kolmen suomalaisen rap-artistin Gettomasan, Costin ja Korelonin Spotify-musiikkipalvelussa julkaistuista kappaleista. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysiä ja tutkimuksen viitekehyksenä diskurssianalyysin alle lukeutuvaa feminististä kriittistä teoriaa. Olennaisia käsitteitä ovat rap-musiikki, sukupuoli, misogynia, seksismi ja valta-asemat. Tutkielma tarkastelee diskurssianalyysin avulla rapissa esiintyvää sanastoa, minkä vuoksi myös sosiaalisen konstruktionismin käsite on hyödyllinen aiheeseen syventymisen kannalta.
Tutkielman tuloksista selviää, että nykyajan suomirapista löytyy musiikkigenrelle tyypillisiä tapoja puhua naissukupuolesta. Aineistosta pystyi luokittelemaan viisi erilaista diskurssia kuvaamaan naista ja sukupuolten valta-asemia: mies elättäjänä -diskurssi, naisen ulkonäkökeskeisyys -diskurssi, nainen seksuaalisena objektina -diskurssi, hyvä ja huono tyttö -diskurssi sekä gold digger -diskurssi. Tuloksista voidaan huomata, miten valituista kappaleista ilmentyy naissukupuolta tiettyihin muotteihin asettava sukupuolinormi. Lyriikoissa oli huomattavissa erityisesti myös naisen ulkonäön ja vartalon korostaminen sekä naisen seksualisointi. Kappaleiden sanavalinnat ja lauseiden merkitykset rakentavat perinteistä rap-musiikin luomaa naiskuvaa sekä länsimaisessa yhteiskunnassa esiintyviä sukupuolten valta-asetelmia ja rooleja, harvemmin haastaen niitä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]