Kerrostalon julkisivusaneeraus riskienhallinnan näkökulmasta

Abstract

Kerrostalojen korjaushankkeita on ennakoitu olevan runsaasti tulevaisuudessa, sillä useat 1960–1980-luvuilla rakennetut rakennukset ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Korjaushankkeen onnistuneen läpiviennin kannalta avainasemassa on hyvin toteutettu riskienhallinta. Sen avulla voidaan pienentää hankkeeseen vaikuttavien riskien todennäköisyyttä ja vaikutusta tai jopa poistaa ne. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista riskienhallinta kerrostalon julkisivusaneerauksissa on, ja mitkä ovat kerrostalon julkisivusaneerauksen keskeisimmät riskit ja erityispiirteet. Tutkimus on rajattu käsittelemään vain julkisivun seinärakenteita, ei ikkunoita eikä parvekerakenteita. Lisäksi tutkimuksessa riski on rajattu vain negatiivisen seurauksen aiheuttavaksi tapahtumaksi.

Tämän työn toteutustapana toimi kirjallisuustutkimus. Tutkimuksessa havaittiin, että kerrostalon julkisivusaneerauksen erityispiirteet muodostuvat korjauksen laajuuden, korjaustavan ja rakennuksen kunnon perusteella. Korjauksen laajuus ja tapa määrittyvät pääasiassa hankkeen tilaajan tavoitteiden sekä kuntotutkimusten mukaan. Julkisivukorjauksilla on myös yhteisiä erityispiirteitä. Esimerkiksi korkeat työskentelyolosuhteet, kohteen ainutlaatuisuus ja rakennettu ympäristö kohteen ympärillä yhdistävät kaikkia kerrostalojen julkisivukorjauksia.

Tutkimuksessa selvisi, että julkisivusaneerauksen riskit muodostuvat hankekohtaisesti sen erityispiirteiden ja ominaisuuksien sekä tilaajan tavoitteiden mukaan. Riskit muodostuvat pääasiassa suunnittelun, käytettyjen materiaalien, rakennustekniikan, sopimusten ja tuotannon osa-alueille. Myös ongelmat hankkeen koordinoinnissa ja hallinnassa sekä työntekijöiden osaamattomuus aiheuttavat riskejä. Tilaaja kantaa lähtökohtaisesti hankkeen kaikki riskit, mutta voi siirtää niitä muille hankkeen osapuolille. Riskejä voidaan kuitenkin hallita esimerkiksi hankemuodon valinnalla ja organisaation toteuttamalla riskienhallintaprosessilla. Onnistuneen riskienhallinnan kannalta on tärkeää, että kaikki hankkeen osapuolet toimivat yhdessä ja sitoutuvat siihen.