Ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa
Nikander, Aada (2024)
Nikander, Aada
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401101352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401101352
Tiivistelmä
Tämän integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tehtävänä on selvittää, miksi laadukas ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa on tärkeää ja miten lapsen aktiivista osallisuutta varhaiskasvatuksen ruokailutilanteissa voidaan lisätä. Laadukas ruokakasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Sen tavoitteena on edistää lapsen myönteistä suhtautumista ruokaan monipuolisten keinojen avulla. Ruokailutilanteet ovat läsnä varhaiskasvatuksen arjessa useita kertoja päivän aikana, joten ruokailutilanteiden järjestäminen ei ole yhdentekevää.
Tutkielman aihe valittiin sillä perusteella, että aiheesta ei ole sen tärkeydestä huolimatta olemassa paljoakaan suomenkielistä tutkimustietoa. Lisäksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen ei kuulu juurikaan opetusta ruokakasvatuksen tärkeydestä, vaikka aihe on keskeinen osa hyvinvointikasvatusta. Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistot kerättiin tietokannoista Finna, Andor sekä Trepo. Tämän hakuprosessin seulan läpäisi seitsemän aineistoa. Nämä aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa aineisto pelkistettiin, ryhmiteltiin sekä siitä luotiin teoreettisia käsitteitä.
Tämä tutkielma osoitti sen, että laadukas ruokakasvatus on tärkeä osa lapsuuden hyvinvointioppimista. Sen avulla voidaan edistää terveyttä sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Varhaiskasvatuksen laadukas ruokakasvatus myös lisää tasa-arvoa tuomalla tietoa ja keinoja ruokakasvatukseen jokaisen saataville perheen lähtökohdista riippumatta. Tutkielma osoitti, että aktiivista osallisuutta ruokailutilanteissa pystytään lisäämään kiireettömyydellä, sillä silloin on aikaa omatoimisuuden harjoitteluun. Lisäksi aikuisen tuki on suuressa roolissa, sillä sitä kautta aikuinen pystyy mahdollistamaan lapsen osallisuuden. Tuloksien perusteella voidaan päätellä, että tiedon lisääminen aiheesta on tarpeellista, jotta ruokakasvatus olisi mahdollisimman tasa-arvoista eri varhaiskasvatusyksiköiden kesken.
Tutkielman aihe valittiin sillä perusteella, että aiheesta ei ole sen tärkeydestä huolimatta olemassa paljoakaan suomenkielistä tutkimustietoa. Lisäksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen ei kuulu juurikaan opetusta ruokakasvatuksen tärkeydestä, vaikka aihe on keskeinen osa hyvinvointikasvatusta. Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistot kerättiin tietokannoista Finna, Andor sekä Trepo. Tämän hakuprosessin seulan läpäisi seitsemän aineistoa. Nämä aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa aineisto pelkistettiin, ryhmiteltiin sekä siitä luotiin teoreettisia käsitteitä.
Tämä tutkielma osoitti sen, että laadukas ruokakasvatus on tärkeä osa lapsuuden hyvinvointioppimista. Sen avulla voidaan edistää terveyttä sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Varhaiskasvatuksen laadukas ruokakasvatus myös lisää tasa-arvoa tuomalla tietoa ja keinoja ruokakasvatukseen jokaisen saataville perheen lähtökohdista riippumatta. Tutkielma osoitti, että aktiivista osallisuutta ruokailutilanteissa pystytään lisäämään kiireettömyydellä, sillä silloin on aikaa omatoimisuuden harjoitteluun. Lisäksi aikuisen tuki on suuressa roolissa, sillä sitä kautta aikuinen pystyy mahdollistamaan lapsen osallisuuden. Tuloksien perusteella voidaan päätellä, että tiedon lisääminen aiheesta on tarpeellista, jotta ruokakasvatus olisi mahdollisimman tasa-arvoista eri varhaiskasvatusyksiköiden kesken.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8696]