Tekoälyn merkitys johtamiselle ja johtamisrooleille

Abstract

Tekoälyn rooli yhteiskunnassa vahvistuu jatkuvasti sen nopean kehityksen ja yleistymisen myötä, ja yhä useampi yritys hyödyntää sitä liiketoiminnassaan tai pohtii sen käyttömahdollisuuksia. Tekoälyn muokatessa yritysten toimintatapoja sekä toimintaympäristöä tapahtuu muutoksia myös johtajien työtehtävissä ja toimintatavoissa. Tutkimusta tekoälystä ja johtamisesta on jo olemassa, mutta johtamisroolien näkökulmasta ei aihetta ole tarkasteltu. Johtamisrooleilla tarkoitetaan tehtäväkenttiä, joissa johtaja toimii. Tekoäly aiheuttaa muutoksia myös näihin tehtäväkenttiin, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, millainen merkitys tekoälyllä on johtamiselle ja johtamisrooleille yrityksissä. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään siihen, miten yrityksissä ymmärretään tekoälyä ja sen vaikutuksia ja miten muutokset johtamisrooleissa näkyvät yrityksissä käytännössä.

Tämä tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja koostuu teoreettisesta ja empiirisestä osiosta. Teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli tarjota ymmärrystä tekoälystä yleisesti sekä siitä, miten tekoäly vaikuttaa työelämään nyt ja tulevaisuudessa. Teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin myös johtamisrooleja Henry Mintzbergin (1980) rooliteoreettisen mallin pohjalta, joka koostuu kymmenestä johtamisroolista. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kolmesta puolistrukturoidusta haastattelusta. Kaikki haastateltavat toimivat teknologia-alan yrityksissä, minkä lisäksi he kokivat ymmärtävänsä tekoälyä kokonaisuudessaan. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia tekoäly on aiheuttanut tai tulee aiheuttamaan eri johtamisrooleille. Aineiston analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa sisältöanalyysia.

Tutkimustulosten mukaan tekoälyllä on merkitystä johtamisrooleihin yrityksissä. Mintzbergin (1980) rooliteoreettinen malli jakautuu kolmeen roolipääryhmään: ihmissuhderooleihin, informaatiorooleihin sekä päätöksentekorooleihin. Tuloksien mukaan tekoäly aiheutti eniten muutoksia päätöksentekorooleissa ja vähiten ihmissuhderooleissa. Kaikkien rooliteoriassa esiteltyjen roolien kohdalla ei havaittu tapahtuvan muutoksia. Muutoksia ei havaittu keulakuvan, puhehenkilön tai neuvottelijan rooleissa. Huomattavimpana tekoälyn aiheuttamana muutoksena havaittiin tehokkuuden kasvu, joka oli havaittavissa kaikissa muutoksia kohdanneissa rooleissa. Tehokkuuden kasvu näkyi siinä, että tekoälyn avulla kyettiin nopeuttamaan johtamisrooleihin sisältyviä tehtäviä ja toimenpiteitä.

Tutkimus osoittaa, että tekoäly muuttaa yrityksissä olevia johtamisrooleja tällä hetkellä ja tulee muuttamaan niitä myös tulevaisuudessa tekoälyn yleistyessä. Johtamisrooleissa tapahtuvat muutokset koettiin yrityksissä pääsääntöisesti positiivisiksi ja johtamisroolien kehitystä edistäviksi. Johtamisroolien kohdalla tapahtuvien muutosten myötä havaittiin myös, että erilaisten taitojen merkitys johtamisessa korostuu. Tämä on linjassa olemassa olevan tekoälyyn ja johtamiseen liittyvän kirjallisuuden kanssa. Käytännön tasolla johtajilla tulee olemaan tulevaisuudessa käytössään enemmän työkaluja, kun tekoälyn paikka johtajan toiminnan tukena vakioituu. Tutkimus myös osoittaa, että tekoäly voi tulevaisuudessa muokata johtamisrooleja siten, että jotkin roolit saattavat yhdistyä tai uusia rooleja syntyy vanhojen tilalle. Johtamista ja tekoälyä yhdistävissä jatkotutkimuksissa olisi mielekästä tutkia tekoälyn roolia strategiatyössä ja päätöksenteon tukena.