Tuotantoaikataulun onnistuneen toteutuksen haasteet ja edellytykset korjausrakentamisessa
Holma, Inkeri (2024)
Holma, Inkeri
2024
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401091285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401091285
Tiivistelmä
Tuotantoaikataulun onnistuminen on koko rakennushankkeen kannalta merkittävää. Tuotantoaikataulun suunnitteluvaiheessa on siksi tärkeää tiedostaa mahdolliset haasteet ja edellytykset, mitkä korjaushankkeessa tulee esille. Tässä työssä tutkitaan korjaushankkeen tuotantoaikataulun suunnitteluun liittyviä erityispiirteitä ja tavoitteena on koota tuotantoaikataulun onnistumisen kannalta yleisimmät haasteet ja edellytykset.
Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena käyttäen lähteinä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja rakennusalan määräyksiä. Työn alussa määritellään korjausrakentaminen käsitteenä, sen merkitys rakennusalalla sekä selvennetään korjaushankkeen kulku. Työssä avataan myös aikataulusuunnittelun vaiheita yleisesti, onnistuneen tuotantoaikataulun tunnuspiirteitä sekä aikataulusuunnittelun soveltamista erilaisissa korjauskohteissa. Lopuksi korjaushankkeiden erityispiirteitä käsitellään tuotantoaikataulun näkökulmasta ja kootaan yleisimmät haasteet ja edellytykset sen onnistumiselle. Saaduista tuloksista merkittävimmät kootaan yhteenvetoon työn loppuun.
Korjaushankkeen suunnittelun alkuvaiheessa on tehtävä laajoja kuntotutkimuksia ja selvitettävä kohteen mahdollisia kulttuurillisia vaatimuksia. Alussa on myös ratkaistava kohteen saman aikaiseen käyttöön liittyviä mahdollisuuksia ja toteuttaa ne huomioiden rakennetun ympäristön sekä rakennuksen käyttäjät. Korjauskohteen aikataulun on varauduttava purkuvaiheessa ilmeneviin aikaisemmin tiedostamattomiin yllätyksiin, jotka saattavat johtua esimerkiksi aikaisemmasta virheellisestä rakenteen dokumentoinnista tai löydöksistä, joita ei ole kuntotutkimusten perusteella havaittu. Lisäksi yksittäisenä materiaalina asbesti aiheuttaa korjauskohteissa erityisiä toimenpiteitä, jotka tulee huomioida aikataulusuunnittelussa. Tuotantoaikataulun toteutuminen onnistuneesti edellyttää puolestaan aikataulun mahdollisuuksia joustaa toteutusvaiheessa. Korjauskohteissa on esimerkiksi varattava ammattitaitoisten suunnittelijoiden resursseja alkuvaiheen suunnittelun lisäksi myös töiden ajalle ja aikatauluun on laskettava purkutöiden jälkeen häiriöpelivaraa yllätyksiä varten.
Tutkimuksessa selviää, että korjauskohteiden tuotannonsuunnittelu eroaa uudiskohteiden tuotannonsuunnittelusta monella tapaa. Korjaushankkeen lähtökohdat ovat jo kokonaisuudessaan toiset, sillä lähtökohtana on aina olemassa oleva rakennus ja sen epäkelpoisuus tarkoitukseensa. Korjauskohde sijoittuu usein rakennettuun ympäristöön ja korjattava rakennus saattaa olla käytössä korjauksen aikana. Nämä tekijät asettavat rajat sekä aikataululle, toteutustavoille että tiloille.
Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena käyttäen lähteinä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja rakennusalan määräyksiä. Työn alussa määritellään korjausrakentaminen käsitteenä, sen merkitys rakennusalalla sekä selvennetään korjaushankkeen kulku. Työssä avataan myös aikataulusuunnittelun vaiheita yleisesti, onnistuneen tuotantoaikataulun tunnuspiirteitä sekä aikataulusuunnittelun soveltamista erilaisissa korjauskohteissa. Lopuksi korjaushankkeiden erityispiirteitä käsitellään tuotantoaikataulun näkökulmasta ja kootaan yleisimmät haasteet ja edellytykset sen onnistumiselle. Saaduista tuloksista merkittävimmät kootaan yhteenvetoon työn loppuun.
Korjaushankkeen suunnittelun alkuvaiheessa on tehtävä laajoja kuntotutkimuksia ja selvitettävä kohteen mahdollisia kulttuurillisia vaatimuksia. Alussa on myös ratkaistava kohteen saman aikaiseen käyttöön liittyviä mahdollisuuksia ja toteuttaa ne huomioiden rakennetun ympäristön sekä rakennuksen käyttäjät. Korjauskohteen aikataulun on varauduttava purkuvaiheessa ilmeneviin aikaisemmin tiedostamattomiin yllätyksiin, jotka saattavat johtua esimerkiksi aikaisemmasta virheellisestä rakenteen dokumentoinnista tai löydöksistä, joita ei ole kuntotutkimusten perusteella havaittu. Lisäksi yksittäisenä materiaalina asbesti aiheuttaa korjauskohteissa erityisiä toimenpiteitä, jotka tulee huomioida aikataulusuunnittelussa. Tuotantoaikataulun toteutuminen onnistuneesti edellyttää puolestaan aikataulun mahdollisuuksia joustaa toteutusvaiheessa. Korjauskohteissa on esimerkiksi varattava ammattitaitoisten suunnittelijoiden resursseja alkuvaiheen suunnittelun lisäksi myös töiden ajalle ja aikatauluun on laskettava purkutöiden jälkeen häiriöpelivaraa yllätyksiä varten.
Tutkimuksessa selviää, että korjauskohteiden tuotannonsuunnittelu eroaa uudiskohteiden tuotannonsuunnittelusta monella tapaa. Korjaushankkeen lähtökohdat ovat jo kokonaisuudessaan toiset, sillä lähtökohtana on aina olemassa oleva rakennus ja sen epäkelpoisuus tarkoitukseensa. Korjauskohde sijoittuu usein rakennettuun ympäristöön ja korjattava rakennus saattaa olla käytössä korjauksen aikana. Nämä tekijät asettavat rajat sekä aikataululle, toteutustavoille että tiloille.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8683]