Vakavat verenvuotokomplikaatiot sepelvaltimotautipotilailla

Abstract

Sepelvaltimotauti on sydänlihaksen sepelvaltimoiden ahtautumisesta ja siitä seuraavasta heikentyneestä verenkierrosta johtuva oirekokonaisuus. Olennaisena osana sepelvaltimotaudin hoitoa on lääkehoito, jonka tavoitteena on ehkäistä sepelvaltimotautikohtauksia sekä parantaa potilaan elämänlaatua. Osa näistä lääkkeistä vaikuttaa veren hyytymiseen, lisäten vuotokomplikaatioiden mahdollisuutta. Potilaan taustasairauksista riippuen tällaisia hyytymiseen vaikuttavia lääkkeitä voi olla käytössä useita samaan aikaan.

Tämän retrospektiivisen rekisteritutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä verenvuotokomplikaatioita TAYS Sydänsairaalassa akuutin sepelvaltimotautikohtauksen vuoksi hoidetuilla potilailla on ilmaantunut. Lisäksi haluttiin tutkia näiden komplikaatioiden ajallista jakautumista hoitojakson jälkeen. Tavoitteena oli myös selvittää miten nämä komplikaatiot ovat yhteydessä veren hyytymistä estävien varsinaisten antikoagulaatiolääkkeiden ja verihiutaleiden toimintaa estävien lääkkeiden käyttöön.

Tutkimuksen aineisto koostui vuosien 2012 ja 2016 välillä hoidetuista potilaista, joilla hoidon syy oli akuutti sepelvaltimotautikohtaus (n = 3388 ). Tiedot potilaiden iästä, aiemmista sairauksista, laboratoriokoetuloksista, lääkityksestä ja mahdollisista vuotokomplikaatioista kerättiin manuaalisesti potilastietojärjestelmä Uranuksesta. Tilastokeskuksen kuolinsyytietokannasta saatiin tieto hoitojakson ulkopuolella menehtyneiden potilaiden kuolinsyystä. Sepelvaltimotautikohtauksesta vuotokomplikaatioon kulunut aika kirjattiin ylös. Todetut vuotokomplikaatiot jaettiin niiden sijainnin perusteella lieviin ja vakaviin vuotoihin.

Tutkimuksessa todettiin vakava vuotokomplikaatio 1,0 %:lla potilaista. Kun myös lievät vuodot otetaan huomioon, ilmaantui vuotokomplikaatioita 4,3 %:lla. Ensimmäisen vuoden seurannassa vastaavat lukemat ovat 0,50 % ja 2,4 %. Vakavan vuotokomplikaation saaneiden potilaiden keski-ikä oli 74,1 vuotta. Potilaiden, joilla vuotokomplikaatiota ei todettu, keski-ikä oli 68,7 vuotta. Vuodon saaneilla potilailla oli useammin krooninen munuaissairaus, läppäsairaus, ASO-tauti tai eteisvärinä kuin niillä, jotka vuotokomplikaatiota eivät saaneet. Vuotokomplikaatio johti kuolemaan 0,44 %:lla seuratuista potilaista. Kun tämä suhteutettiin vuodon saaneisiin potilaisiin, oli vuotoon kuolleiden osuus kaikista todetuista vuodoista 10,3 %. Vuotokomplikaatioiden enemmistö ajoittui ensimmäiseen vuoteen akuutin sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. Veren hyytymiseen vaikuttavien lääkeaineiden vertailussa havaittiin, että epäsuoraa antikoagulanttia varfariinia ja suoria antikoagulantteja käyttävillä potilailla esiintyi enemmän vuotoja kuin niillä, joilla näitä lääkkeitä ei ollut käytössä.