Kotityöt ja sukupuolirooliasenteet : Miten sosiodemografiset tekijät selittävät sukupuolirooliasenteita, ja miten asenteet näkyvät kotitöiden jakautumisessa?

Abstract

Tutkielman aiheena on sukupuolirooliasenteet koskien työelämän ja kotitöiden yhteensovittamista. Tutkimuksessa selvitettiin, miten sosiodemografiset tekijät selittävät sukupuolirooliasenteita sekä miten sukupuolirooliasenteet ovat yhteydessä kotitöiden jakautumiseen. Sosiodemografisista tekijöistä tarkasteltiin ikää, sukupuolta, korkeakoulututkinnon suorittamista ja yhteiskuntaluokkaa. Tutkielman viitekehys pohjautuu kotitöiden jakautumista selittävään sukupuolirooliteoriaan sekä aiempaan kotitöitä koskevaan tutkimuskirjallisuuteen.

Tutkimusaineistona käytettiin ISSP 2022: perhe, työ ja sukupuoliroolit V Suomen aineistoa. Tutkimusaineistona oli kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka kerättiin systemaattisella satunnaisotannalla. Vastaajat koostuivat 15–74-vuotiaista suomalaisista ja lopullinen otoskoko oli 1250. Tutkimuksen menetelminä hyödynnetään ristiintaulukointia ja lineaarista regressioanalyysiä.

Lineaarisen regressioanalyysin perusteella kaikki taustamuuttujat selittävät tilastollisesti merkitsevästi sukupuolirooliasenteita. Korkeakoulututkinnon suorittaminen on merkittävin sukupuolirooliasenteita selittävä tekijä. Toiseksi eniten sukupuolirooliasenteita selittää naissukupuoli ja nuorempi ikä, mutta yhteydet jäävät heikommaksi. Yhteiskuntaluokka selittää vähiten sukupuolirooliasenteita. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että tasa-arvoiset sukupuolirooliasenteet ovat yleisempiä korkeakoulututkinnon käyneiden, naisten, nuorempien ikäpolvien ja korkeampaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvien keskuudessa.

Sukupuolirooliasenteiden yhteyttä kotitöiden jakautumiseen tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla. Tuloksista havaitaan, että sukupuolirooliasenteet ovat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kotitöiden jakautumiseen. Kun ristiintaulukointiin sisällytetään vastaajan sukupuoli, erityisesti miesten sukupuolirooliasenteet vaikuttavat kotitöiden jakautumiseen. Tuloksista voidaan päätellä, että tasa-arvoiset sukupuolirooliasenteet ovat yhteydessä kotitöiden tasaisempaan jakautumiseen, kun taas perinteiset sukupuolirooliasenteet ovat yhteydessä kotitöiden epätasaiseen jakautumiseen puolisoiden kesken.

Tulosten perusteella asenteet heijastuvat käytäntöön, eli sukupuolirooliasenteet vaikuttavat myös kotitöiden jakautumiseen. Tulokset antavat myös viitteitä siitä, että erityisesti miesten asennoituminen on yhteydessä perheiden kotityönjakoon.