Maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuus ja integraatio : Vastuun diskursiivinen rakentuminen kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaisten puheessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia diskursseja maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuuden ja integraation ympärillä on. Tutkimuskysymyksenä oli: Kuinka vastuuta maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuudesta ja integraatiosta rakennetaan diskursiivisesti kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaisten keskuudessa?

Tutkimusaineistona toimi vuosina 2020–2021 kerätty Child up: maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten haastattelut. Aineistossa oli 25 haastattelua, joista valittiin tutkimukseen 7 haastattelua. Tutkimukseen valittiin aineistosta koulukuraattorien ja vastaanottokeskuksen työntekijöiden haastattelut, koska näissä haastatteluissa kysymykset kohdentuivat suoraan osallisuuteen ja integraatioon. Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin osallisuuden ja integraation käsitteitä.

Tutkimuksen tuloksena aineistosta löydettiin kolme diskurssia: yksilöä vastuuttava diskurssi, yhteisöjä vastuuttava diskurssi sekä yhteiskuntaa vastuuttava diskurssi. Yksilöä vastuuttavassa diskurssissa osallisuuden ja integraation onnistumisen tai epäonnistumisen nähtiin olevan riippuvainen yksilön omasta halusta ja motivaatiosta. Tässä diskurssissa myös omaan kulttuuriseen ja uskonnolliseen taustaan sitoutuminen nähtiin hidasteena ja esteenä osallisuuden ja integraation toteutumiselle. Yhteisöjä vastuuttavassa diskurssissa vastuu maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuudesta ja integraatiosta asetettiin sekä kantasuomalaiselle yhteisölle ja maahanmuuttaja yhteisölle. Tässä diskurssissa painotettiin yhteistyötä ja yhteisöllisyyden tärkeyttä. Yhteiskuntaa vastuuttavassa diskurssissa painottui eri instituutioiden rooli osallisuuden ja integraation onnistumisessa. Lisäksi palvelurakenteiden parantaminen sekä lasten turvapaikkaprosessin nopeuttaminen nähtiin keskeisinä osallisuuden ja integraation toteutumisen kannalta. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että haastatellut kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaiset vastuuttivat maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuudesta ja integraatiosta yksilöitä, yhteisöjä ja yhteiskuntaa.