Toimintaa naisten armoilla : miesten toimijuus syntyvyyskeskustelussa

Abstract

Tutkielmassa tarkastelen sitä, millaiseksi miesten toimijuus rakentuu syntyvyyttä käsittelevässä nettikeskustelussa. Tavoitteeni on lisätä ymmärrystä siitä, millaisia mahdollisuuksia ja toisaalta myös rajoitteita miehillä koetaan olevan aiheeseen liittyen. Alentunut syntyvyys huolettaa suomalaisia monilla eri yhteiskunnan tasoilla, ja sillä nähdään olevan kielteisiä vaikutuksia suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle. Miesten näkökulma on jäänyt aiemmassa tutkimuksessa vähäiseksi, sillä syntyvyyteen liittyviä teemoja on käsitelty lähinnä naisiin keskittyen. Miehillä lapsettomuus on Suomessa naisia yleisempää, joten syntyvyyteen liittyviä teemoja on perusteltua tarkastella myös miesnäkökulmasta.

Tutkimusmenetelmäni on teorialähtöinen sisällönanalyysi. Aineistonani on miesten lapsettomuutta käsittelevän Helsingin Sanomien artikkelin kommenttikenttä. Aiheen voi nähdä tärkeäksi ja ajankohtaiseksi, sillä se oli herättänyt keskustelua 95 kommentin verran. Tarkastelen miehille syntyvyyskeskustelussa tarjoutuvaa toimijuutta toimijuuden modaliteettiteorian avulla. Toimijuuden modaliteetteja ovat: osata, haluta, kyetä, täytyä, voida ja tuntea. Tarkastelen työssäni sitä, millaiseksi miesten toimijuus rakentuu näiden modaliteettien läpi tarkasteltuna.

Tulosten perusteella miesten toimijuutta perheellistymisen kentällä rajoittaa naispuolisen hedelmällisessä iässä olevan kumppanin puute, taloudelliset ongelmat, epävakaa työelämä ja mielenterveyden haasteet. Miesten nähdään voivan vaikuttavan perheellistymiseensä lähinnä kehittämällä itseään parisuhdemarkkinoilla houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi naisille. Yhteiskunnallisen muutoksen nähdään toisaalta kaventaneen miesten mahdollisuuksia perheen perustamiseen, mutta myös lisänneen vapautta tehdä lapsia sisältämättömiä elämänvalintoja. Kilpailevien ajankäytön tapojen nähdään vähentävän perhe-elämän houkuttelevuutta. Nykyisen elämäntavan ei koeta olevan perheen perustamiseen kannustava.

Keskusteltaessa miesten toiminnan mahdollisuuksista perheellistymiseen liittyen keskitytään lähinnä miesten mahdollisuuksiin muodostaa parisuhde hedelmällisessä iässä olevan naisen kanssa. Toimijoiksi nähdään heteroparisuhteessa elävät miehet, ja parisuhde hedelmällisessä iässä olevan naisen kanssa toiminnan reunaehtona. Naisten mieltymysten ja halujen nähdään olevan miesten lapsihaaveiden esteenä. Perhemuotojen moninaisuudesta huolimatta toiminnan nähdään keskittyvän perinteiseen ydinperheeseen. Viime vuosikymmenien aikana vähentyneet sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet ja lisääntynyt ruutuaika vaikeuttaa perhettä haluavien ihmisten löytämistä toistensa luo. Miesten toimijuus perheellistymisen kentällä näyttää tutkimukseni valossa naisista riippuvaiselta, rajoitteiden kautta rakentuvana, sekä ei-heterot ja parisuhteetta elävät miehet ulossulkevana.