Transgender Identification in Adolescent Population : Sexuality, Suicidality, and Involvement in Bullying
Heino, Elias (2024)
Heino, Elias
Omakustanne/Self-published
2024
Lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine, Biosciences and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2024-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3284-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3284-6
Tiivistelmä
Sukupuoli-identiteetti on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut lisääntyvissä määrin sekä tutkimuksen, että julkisen keskustelun kohteena. Samalla sukupuoliahdistuksesta kärsivien nuorien lähetemäärät sukupuoli-identiteettiklinikoille ovat olleet kasvussa.
Sukupuoli-identiteettiklinikoille ohjautuneet nuoret kärsivät usein samanaikaisista mielenterveyden ongelmista. Väestöpohjaisten kyselytutkimuksien perusteella transgender- identifioituvat nuoret vaikuttavat kärsivän ongelmista lukuisilla elämän osa-alueilla huomattavasti valtavirtaa edustavia ikätovereitaan enemmän.
Näiden ongelmien ajatellaan usein liittyvän erilaisiin syrjinnän ja kiusaamisen muotoihin, eli niin sanottuihin ulkoisiin stressitekijöihin, kuten vähemmistöstressiteoriassa esitetään. Aikaisempi tutkimustieto on kuitenkin vähemmistöstressin osalta puutteellista. Monissa tutkimuksissa ei ole otettu huomioon vähemmistöstressin vaikutuksia tutkittaessa transgender- nuorien ja heidän ikätovereidensa välisiä terveyseroja.
Tässä tutkimuksessa käytetään kahta valikoitumattomaan väestöön perustuvaa aineistoa. Ensimmäinen aineisto on THL:n Kouluterveys-kysely. Kouluterveys-kysely on poikkileikkaustutkimus, jossa kartoitetaan 8.- ja 9.-luokkalaisten sekä lukion ja ammattikoulun toisen luokan opiskelijoiden terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja kokemuksia koulumaailmasta. Tutkimuksen toinen aineisto on 9.- luokkalaisten mielenterveyttä kartoittavasta poikkileikkaustutkimuksesta, Nuorten mielenterveys kohortti- ja replikaatiotutkimus.
Tutkimuksessa selvitettiin transgender-identiteetin yhteyttä vakavaan itsetuhoiseen ajatteluun, kiusaamisosallisuuteen sekä normatiivisiin että negatiivisiin seksuaalisiin kokemuksiin.
Tuloksien perusteella transgender-identiteetti assosioitui vakavaan itsetuhoiseen ajatteluun, ja ikätoverisuhdemuuttujat eivät selittäneet itsetuhoisuutta tässä väestössä.
Transgender-identiteetti assosioitui kiusatuksi tulemiseen, ja tämä yhteys oli voimakkaampi aineiston myöhäisnuorien keskuudessa. Lisäksi nonbinäärinen identiteetti oli yhteydessä muiden kiusaamiseen. Tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa, mutta viittaavat myös siihen, että edelleen myöhäisnuoruudessa kiusaamiseen osallistuvat transgender- nuoret, etenkin nonbinääriseksi identifioituvat, saattavat edustaa kehityksellisisistä haasteista kärsiviä nuoria.
Normatiivisten romanttisien ja eroottisien kokemuksien osalta transgender-nuoret eivät eronneet valtavirtaa edustavista ikätovereistaan. Tuloksien perusteella transgender-identiteetti ei vaikuta asettavan haasteita seksuaaliselle kehitykselle nuoruusiässä. Alustavissa monimuuttuja-analyyseissä transgender-identiteetti assosioitui seksuaalisen pakottamisen kokemuksille uhrina sekä parisuhdeväkivallalle tekijänä. Nämä yhteydet kuitenkin katosivat, kun masennusmuuttuja kontrolloitiin analyyseissä. Tulos viittaa siihen, että masennus on voimakkasti transgender-nuorien hyvinvointiin vaikuttava ongelma.
Tutkimustuloksista keskustellaan nuoruusiän kehityksen valossa. Ehdotuksia koskien nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia sekä tutkijoita esitetään. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kehittyvä nuori tarvitsee riittävästi aikaa ja tilaa sukupuoli- identiteettinsä tutkimiseen, eikä tämä tutkiminen automaattisesti viesti nuoren tarpeesta saada lääketieteellistä apua. Tulevaisuudessa tulisi pyrkiä selvittämään pitkittäistutkimuksien avulla transgender-identiteetin ja tämän populaation kokemien ongelmien yhteys.
Sukupuoli-identiteettiklinikoille ohjautuneet nuoret kärsivät usein samanaikaisista mielenterveyden ongelmista. Väestöpohjaisten kyselytutkimuksien perusteella transgender- identifioituvat nuoret vaikuttavat kärsivän ongelmista lukuisilla elämän osa-alueilla huomattavasti valtavirtaa edustavia ikätovereitaan enemmän.
Näiden ongelmien ajatellaan usein liittyvän erilaisiin syrjinnän ja kiusaamisen muotoihin, eli niin sanottuihin ulkoisiin stressitekijöihin, kuten vähemmistöstressiteoriassa esitetään. Aikaisempi tutkimustieto on kuitenkin vähemmistöstressin osalta puutteellista. Monissa tutkimuksissa ei ole otettu huomioon vähemmistöstressin vaikutuksia tutkittaessa transgender- nuorien ja heidän ikätovereidensa välisiä terveyseroja.
Tässä tutkimuksessa käytetään kahta valikoitumattomaan väestöön perustuvaa aineistoa. Ensimmäinen aineisto on THL:n Kouluterveys-kysely. Kouluterveys-kysely on poikkileikkaustutkimus, jossa kartoitetaan 8.- ja 9.-luokkalaisten sekä lukion ja ammattikoulun toisen luokan opiskelijoiden terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja kokemuksia koulumaailmasta. Tutkimuksen toinen aineisto on 9.- luokkalaisten mielenterveyttä kartoittavasta poikkileikkaustutkimuksesta, Nuorten mielenterveys kohortti- ja replikaatiotutkimus.
Tutkimuksessa selvitettiin transgender-identiteetin yhteyttä vakavaan itsetuhoiseen ajatteluun, kiusaamisosallisuuteen sekä normatiivisiin että negatiivisiin seksuaalisiin kokemuksiin.
Tuloksien perusteella transgender-identiteetti assosioitui vakavaan itsetuhoiseen ajatteluun, ja ikätoverisuhdemuuttujat eivät selittäneet itsetuhoisuutta tässä väestössä.
Transgender-identiteetti assosioitui kiusatuksi tulemiseen, ja tämä yhteys oli voimakkaampi aineiston myöhäisnuorien keskuudessa. Lisäksi nonbinäärinen identiteetti oli yhteydessä muiden kiusaamiseen. Tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa, mutta viittaavat myös siihen, että edelleen myöhäisnuoruudessa kiusaamiseen osallistuvat transgender- nuoret, etenkin nonbinääriseksi identifioituvat, saattavat edustaa kehityksellisisistä haasteista kärsiviä nuoria.
Normatiivisten romanttisien ja eroottisien kokemuksien osalta transgender-nuoret eivät eronneet valtavirtaa edustavista ikätovereistaan. Tuloksien perusteella transgender-identiteetti ei vaikuta asettavan haasteita seksuaaliselle kehitykselle nuoruusiässä. Alustavissa monimuuttuja-analyyseissä transgender-identiteetti assosioitui seksuaalisen pakottamisen kokemuksille uhrina sekä parisuhdeväkivallalle tekijänä. Nämä yhteydet kuitenkin katosivat, kun masennusmuuttuja kontrolloitiin analyyseissä. Tulos viittaa siihen, että masennus on voimakkasti transgender-nuorien hyvinvointiin vaikuttava ongelma.
Tutkimustuloksista keskustellaan nuoruusiän kehityksen valossa. Ehdotuksia koskien nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia sekä tutkijoita esitetään. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kehittyvä nuori tarvitsee riittävästi aikaa ja tilaa sukupuoli- identiteettinsä tutkimiseen, eikä tämä tutkiminen automaattisesti viesti nuoren tarpeesta saada lääketieteellistä apua. Tulevaisuudessa tulisi pyrkiä selvittämään pitkittäistutkimuksien avulla transgender-identiteetin ja tämän populaation kokemien ongelmien yhteys.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4908]