Työstä palautuminen etätyössä
Karvinen, Aino (2024)
Karvinen, Aino
2024
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401091249
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401091249
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee etätyötä ja siitä palautumista. 2010-luvun lopulta lähtien on tapahtunut merkittävä muutos työelämässä, kun etätyöstä on tullut yhä keskeisempi osa monien organisaatioiden ja työntekijöiden toimintaa ja arkea. Samalla kun etätyö avaa uusia mahdollisuuksia joustavuuteen ja työn tekemisen paikan valintaan, herättää se kysymyksiä työstä palautumisen ja kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka työntekijät kokevat etätyöskentelyn ja eroavatko kokemukset iän ja sukupuolen mukaan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan etätyöskentelyn yhteyttä työstä palautumiseen eli onko etätyöllä esimerkiksi positiivisia tai negatiivisia kytköksiä työntekijän työstä palautumiselle.
Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu etätyöhön, työstä palautumiseen ja työhyvinvointiin liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta. Työstä palautuminen etätyön kontekstissa on tärkeä ja ajankohtainen aihe, sillä etätyön yleistyminen on keskeinen muutos nykyisessä työkulttuurissa sekä työnteon ja palautumisen välinen tasapaino on olennainen tekijä työhyvinvoinnissa. Etätyöntekijöiden kohdalla tämä tasapaino voi vaatia erityistä huomiota, sillä työpaikan rajojen hämärtyessä on entistä tärkeämpää osata erottaa työ ja vapaa-aika.
Tutkielman aineisto on Tietoarkistoon tallennettu Työolobarometri 2021 (FSD3727), joka on Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain tuottama mielipidetiedostelu työelämään ja työoloihin liittyvistä kysymyksistä. Käytän SPSS-ohjelmistoa kvantitatiivisen aineiston analysointiin. Analyysimenetelminä hyödynnetään ristiintaulukointia ja keskiarvovertailua. Ristiintaulukoinnin avulla analysoidaan, onko työntekijän taustatekijöillä, kuten iällä ja sukupuolella merkitsevää eroa siinä, miten kokee etätyöskentelyn. Keskiarvovertailulla puolestaan tutkitaan, eroavatko etätyötä tehneiden ja etätyötä tekemättömien kokemukset työstä palautumisesta merkitsevästi toisistaan.
Tutkimustulokset osoittavat, että ikä ja sukupuoli ovat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työntekijän kokemukseen etätyöstä. Nuoremmilla työntekijöillä on positiivisempia kokemuksia etätyöskentelystä kuin iältään vanhemmilla työntekijöillä. Lisäksi miehillä on positiivisempia kokemuksia etätyöskentelystä kuin naisilla, ja he kokevat etätyöskentelyn tukevan omaa työtä enemmän kuin naiset. Tuloksista käy myös ilmi, että työntekijät, jotka ilmoittivat tehneensä etätyötä viimeisen 12 kuukauden aikana kokivat palautuneensa työstään paremmin kuin ne työntekijät, jotka eivät olleet tehneet etätyötä.
Tämä tutkimus syventää tietämystä työstä palautumisesta etätyössä. Kun tieto ja ymmärrys aiheesta kasvavat, organisaatiot ja yksilöt voivat suunnata huomiota enemmän palautumismahdollisuuksiin ja -haasteisiin parantaakseen työntekijöiden palautumista työstä sekä työhyvinvointia.
Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu etätyöhön, työstä palautumiseen ja työhyvinvointiin liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta. Työstä palautuminen etätyön kontekstissa on tärkeä ja ajankohtainen aihe, sillä etätyön yleistyminen on keskeinen muutos nykyisessä työkulttuurissa sekä työnteon ja palautumisen välinen tasapaino on olennainen tekijä työhyvinvoinnissa. Etätyöntekijöiden kohdalla tämä tasapaino voi vaatia erityistä huomiota, sillä työpaikan rajojen hämärtyessä on entistä tärkeämpää osata erottaa työ ja vapaa-aika.
Tutkielman aineisto on Tietoarkistoon tallennettu Työolobarometri 2021 (FSD3727), joka on Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain tuottama mielipidetiedostelu työelämään ja työoloihin liittyvistä kysymyksistä. Käytän SPSS-ohjelmistoa kvantitatiivisen aineiston analysointiin. Analyysimenetelminä hyödynnetään ristiintaulukointia ja keskiarvovertailua. Ristiintaulukoinnin avulla analysoidaan, onko työntekijän taustatekijöillä, kuten iällä ja sukupuolella merkitsevää eroa siinä, miten kokee etätyöskentelyn. Keskiarvovertailulla puolestaan tutkitaan, eroavatko etätyötä tehneiden ja etätyötä tekemättömien kokemukset työstä palautumisesta merkitsevästi toisistaan.
Tutkimustulokset osoittavat, että ikä ja sukupuoli ovat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työntekijän kokemukseen etätyöstä. Nuoremmilla työntekijöillä on positiivisempia kokemuksia etätyöskentelystä kuin iältään vanhemmilla työntekijöillä. Lisäksi miehillä on positiivisempia kokemuksia etätyöskentelystä kuin naisilla, ja he kokevat etätyöskentelyn tukevan omaa työtä enemmän kuin naiset. Tuloksista käy myös ilmi, että työntekijät, jotka ilmoittivat tehneensä etätyötä viimeisen 12 kuukauden aikana kokivat palautuneensa työstään paremmin kuin ne työntekijät, jotka eivät olleet tehneet etätyötä.
Tämä tutkimus syventää tietämystä työstä palautumisesta etätyössä. Kun tieto ja ymmärrys aiheesta kasvavat, organisaatiot ja yksilöt voivat suunnata huomiota enemmän palautumismahdollisuuksiin ja -haasteisiin parantaakseen työntekijöiden palautumista työstä sekä työhyvinvointia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8354]