Snoring in Early Childhood
Katila, Maija (2024)
Katila, Maija
Tampere University
2024
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2024-02-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3263-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3263-1
Tiivistelmä
Taustaa: Unenaikaiset hengityshäiriöt, jotka käsittävät sekä kuorsauksen että obstruktiivisen uniapnean, ovat lapsilla varsin yleisiä, joskin raportoidut esiintyvyydet vaihtelevat suuresti. Vaikka kuorsaus on obstruktiivista uniapneaa lievempi unenaikainen hengityshäiriö, myös siihen on osoitettu liittyvän lisääntynyt riski kohonneeseen verenpaineeseen, neurokognitiivisiin ja käyttäytymisongelmiin sekä haitallisiin muutoksiin lasten aineenvaihdunnan mittareissa. Imeväisten ja taaperoiden unenaikaisia hengityshäiriöitä koskeva tutkimustieto on rajallista verrattuna kouluikäisiin lapsiin.
Tavoitteet: Tässä etenevässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuorsauksen esiintyvyyttä imeväisiässä, sekä kuorsaukseen liittyviä riskitekijöitä ennen ja jälkeen syntymän. Lisäksi tavoitteena oli arvioida kuorsauksen esiintyvyyttä ja pysyvyyttä kahden ensimmäisen elinvuoden aikana kahdessa suomalaisessa syntymäkohortissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös varhaislapsuuden kuorsauksen ja kasvun välistä yhteyttä sekä sydän- ja verisuonisairauksien ja aineenvaihduntahäiriöiden riskitekijöitä verinäytteiden avulla.
Menetelmät: Ensimmäinen tutkimusväestö koostui 1388 imeväisestä, jotka rekrytoitiin CHILD SLEEP (CS) -syntymäkohortista Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2011–2013. Vanhemmille osoitetut kyselyt täytettiin ennen lapsen syntymää sekä lapsen ollessa kolmen ja kahdeksan kuukauden ikäinen.
Toinen tutkimusaineisto sisälsi 947 lasta CS-kohortista sekä 1393 lasta FinnBrain (FB) -syntymäkohortista. Molemmat vanhemmat täyttivät kyselylomakkeet lapsen ollessa 24 kuukauden ikäinen, jotka sisälsivät osiot lapsen unesta sekä ympäristötekijöistä.
Kolmas tutkimusjoukko koostui 78 lapsesta CS-kohortista, joille tehtiin yhden yön polysomnografiatutkimus (PSG), ja joiden vanhemmat olivat täyttäneet uni- ja ympäristötekijöitä koskevan kyselylomakkeen 24 kuukauden kohdalla. Kasvutiedot kerättiin neuvoloista, ja aineenvaihduntaverinäytteet otetiin 31 lapselta.
Tulokset: Tutkimuksen mukaan vauvojen kuorsauksen esiintyvyys oli 3,2 % kolmen kuukauden iässä ja 3,0 % kahdeksan kuukauden iässä. Imeväisiällä kuorsaavilla lapsilla oli enemmän univaikeuksia. Lisäksi kolmen kuukauden iässä kuorsaavien vauvojen uni oli levottomampaa ja kestoltaan lyhyempää kuin muilla lapsilla. Vauvojen kuorsauksen riskitekijöitä olivat äidin tupakointi sekä vanhempien kuorsaus. Lisäksi korvikeruokinta ja tutinkäyttö lisäsivät vauvan kuorsauksen riskiä kolmen kuukauden iässä.
Kuorsauksen yhdistetty esiintyvyys kahdessa syntymäkohortissa 24 kuukauden iässä havaittiin olevan 2,3 %, joka on merkittävästi vähäisempi kuin aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu. Lasten, joilla oli toistuvia infektioita tai diagnosoitu astma, kuorsasivat muita todennäköisemmin säännöllisesti. Lisäksi riski lapsen kuorsaamisesta kasvoi tavallisesti, jos molemmat vanhemmat kuorsasivat joka yö. Lapsen kuorsauksen havaittiin liittyvän myös äidin alhaisempaan koulutustasoon ja alhaisempiin kuukausituloihin.
Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana kuorsanneiden lasten ja kontrolliryhmän kasvussa ei havaittu merkittäviä eroja. Kuitenkin lapsien, joiden PSG:n rekisteröimä kuorsausaika oli jakauman ylimmässä neljänneksessä, HDL-arvot olivat alhaisemmat verrattuna lapsiin, joiden kuorsausaika oli alimmassa neljännessä. Lineaariset regressiomallit paljastivat, että kuorsausaika ennusti merkittävästi alhaisempia HDL- ja ApoA1-tasoja sekä korkeampia hs-CRP-tasoja.
Johtopäätökset: Yhteenvetona voidaan todeta, että säännöllisen kuorsauksen esiintyvyys suomalaisissa syntymäkohorteissa oli aiemmin raportoitua pienempi. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että vanhempien kuorsaus ja äitien tupakointi olivat kuorsauksen riskitekijöitä vauvaiässä, ja kuorsaavilla vauvoilla oli myös enemmän univaikeuksia. Riskitekijöitä kuorsaukselle kaksivuotiaana olivat vanhempien kuorsaus, äidin alhaiset tulot sekä alhainen koulutustaso. Suomalaisilla lapsilla PSG- tutkimuksessa rekisteröity kuorsausaika liittyi negatiivisiin muutoksiin seerumin metabolisissa merkkiainetasoissa. Nämä havainnot viittaavat siihen, että kuorsaus varhaislapsuudessa voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä aikuisiässä.
Tavoitteet: Tässä etenevässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuorsauksen esiintyvyyttä imeväisiässä, sekä kuorsaukseen liittyviä riskitekijöitä ennen ja jälkeen syntymän. Lisäksi tavoitteena oli arvioida kuorsauksen esiintyvyyttä ja pysyvyyttä kahden ensimmäisen elinvuoden aikana kahdessa suomalaisessa syntymäkohortissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös varhaislapsuuden kuorsauksen ja kasvun välistä yhteyttä sekä sydän- ja verisuonisairauksien ja aineenvaihduntahäiriöiden riskitekijöitä verinäytteiden avulla.
Menetelmät: Ensimmäinen tutkimusväestö koostui 1388 imeväisestä, jotka rekrytoitiin CHILD SLEEP (CS) -syntymäkohortista Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2011–2013. Vanhemmille osoitetut kyselyt täytettiin ennen lapsen syntymää sekä lapsen ollessa kolmen ja kahdeksan kuukauden ikäinen.
Toinen tutkimusaineisto sisälsi 947 lasta CS-kohortista sekä 1393 lasta FinnBrain (FB) -syntymäkohortista. Molemmat vanhemmat täyttivät kyselylomakkeet lapsen ollessa 24 kuukauden ikäinen, jotka sisälsivät osiot lapsen unesta sekä ympäristötekijöistä.
Kolmas tutkimusjoukko koostui 78 lapsesta CS-kohortista, joille tehtiin yhden yön polysomnografiatutkimus (PSG), ja joiden vanhemmat olivat täyttäneet uni- ja ympäristötekijöitä koskevan kyselylomakkeen 24 kuukauden kohdalla. Kasvutiedot kerättiin neuvoloista, ja aineenvaihduntaverinäytteet otetiin 31 lapselta.
Tulokset: Tutkimuksen mukaan vauvojen kuorsauksen esiintyvyys oli 3,2 % kolmen kuukauden iässä ja 3,0 % kahdeksan kuukauden iässä. Imeväisiällä kuorsaavilla lapsilla oli enemmän univaikeuksia. Lisäksi kolmen kuukauden iässä kuorsaavien vauvojen uni oli levottomampaa ja kestoltaan lyhyempää kuin muilla lapsilla. Vauvojen kuorsauksen riskitekijöitä olivat äidin tupakointi sekä vanhempien kuorsaus. Lisäksi korvikeruokinta ja tutinkäyttö lisäsivät vauvan kuorsauksen riskiä kolmen kuukauden iässä.
Kuorsauksen yhdistetty esiintyvyys kahdessa syntymäkohortissa 24 kuukauden iässä havaittiin olevan 2,3 %, joka on merkittävästi vähäisempi kuin aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu. Lasten, joilla oli toistuvia infektioita tai diagnosoitu astma, kuorsasivat muita todennäköisemmin säännöllisesti. Lisäksi riski lapsen kuorsaamisesta kasvoi tavallisesti, jos molemmat vanhemmat kuorsasivat joka yö. Lapsen kuorsauksen havaittiin liittyvän myös äidin alhaisempaan koulutustasoon ja alhaisempiin kuukausituloihin.
Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana kuorsanneiden lasten ja kontrolliryhmän kasvussa ei havaittu merkittäviä eroja. Kuitenkin lapsien, joiden PSG:n rekisteröimä kuorsausaika oli jakauman ylimmässä neljänneksessä, HDL-arvot olivat alhaisemmat verrattuna lapsiin, joiden kuorsausaika oli alimmassa neljännessä. Lineaariset regressiomallit paljastivat, että kuorsausaika ennusti merkittävästi alhaisempia HDL- ja ApoA1-tasoja sekä korkeampia hs-CRP-tasoja.
Johtopäätökset: Yhteenvetona voidaan todeta, että säännöllisen kuorsauksen esiintyvyys suomalaisissa syntymäkohorteissa oli aiemmin raportoitua pienempi. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että vanhempien kuorsaus ja äitien tupakointi olivat kuorsauksen riskitekijöitä vauvaiässä, ja kuorsaavilla vauvoilla oli myös enemmän univaikeuksia. Riskitekijöitä kuorsaukselle kaksivuotiaana olivat vanhempien kuorsaus, äidin alhaiset tulot sekä alhainen koulutustaso. Suomalaisilla lapsilla PSG- tutkimuksessa rekisteröity kuorsausaika liittyi negatiivisiin muutoksiin seerumin metabolisissa merkkiainetasoissa. Nämä havainnot viittaavat siihen, että kuorsaus varhaislapsuudessa voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä aikuisiässä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]