”Etit tyttöö mut sä saitkin naispaholaisen”: Diskurssianalyysi naiseuden representaatioista suomiräp-lyriikassa

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee naiseuden representaatioita suomalaisessa rap-musiikissa. Musiikkigenre on tunnettu miesvaltaisuudestaan sekä seksistisistä ja naisvihamielisistä sanoituksista. Viime aikoina julkisessa keskustelussa on puhuttu myös suomiräpin naisvihamielisyydestä, ja samalla feministinen rap-musiikki on nostattanut suosiotaan. Naispuoliset rap-artistit ovat ottaneet kantaa alan misogyniaan sekä puheillaan että julkaisemillaan kappaleilla.

Tutkielman aineisto muodostuu seitsemäntoista suomirap-kappaleen sanoituksista. Rajasin tutkielman aineiston koskemaan ainoastaan naisoletettujen tekemää musiikkia, sillä tällaista ei oltu aikaisemmin Suomessa tehty. Tutkielman tutkimuskysymyksenä on: ”Millaisia naiseuden representaatioita suomiräpin lyriikoissa esiintyy?”. Aineiston analyysimenetelmänä toimii diskurssianalyysi. Tutkielmaa taustoittaa aikaisempi tutkimus rap-musiikin naisvihamielisyydestä, sekä naisten sivuun jäänyt ollut rooli koko hiphop-kulttuurissa. Keskeisinä käsitteinä toimivat representaation, sosiaalisen konstruktionismin sekä naisvihan ja seksismin käsitteet. Sosiaalinen konstruktionismi ohjaa diskurssianalyysiä sillä ajatuksella, että populaarikulttuurinkin avulla rakennetaan sosiaalista todellisuutta.

Muodostin aineistosta kolme päädiskurssia, jotka nimesin voimaantumisdiskurssiksi, nyt on meidän vuoro -diskurssiksi ja stereotyyppistä naiskuvaa vastaan -diskurssiksi. Voimaantumisdiskurssin alle lisäsin yhden aladiskurssin, seksuaalisen vapautumisen ja kehollisen itsemääräämisoikeuden diskurssi. Voimaantumisdiskurssissa oli huomattavissa voimaantumista muun muassa alentavien termien uudelleenmerkityksellistämisenä sekä seksuaalisen vapautumisen korostamisena. Nyt on meidän vuoro -diskurssissa keskityttiin korostamaan naisten sivuun jäänyttä roolia rap-kentällä sekä tehtiin kannanottoja miesartistien tekemiin misogyynisiin rap-lyriikoihin. Stereotyyppistä naiskuvaa vastaan -diskurssissa puolestaan irtauduttiin vanhentuneesta naiskuvasta ja korostettiin naiseuden monipuolisuutta. Tutkielman tulokset osoittavat, että suomalaisten naisoletettujen rap-artistien tekemä musiikki ottaa kantaa naisiin kohdistuviin sosiaalisiin ongelmiin, sekä rap-genren miesvaltaisuuteen ja seksismiin. Sanoitukset olivat silti osittain uskollisia rap-genren vakiintuneille raameille, jolloin ne mukailivat miespuolisten rap-artistien sanoituksia. Misogynian ja seksismin puuttuminen sanoituksista kui-tenkin erottaa aineiston kappaleet miespuolisten artistien asettamista rap-musiikin normeista.