Puheen sujumattomuudet varhaisessa Alzheimerin taudissa
Huhtanen, Ella; Ryynänen, Noora (2024)
2024
Logopedian maisteriohjelma - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401081191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401081191
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella puheen sujumattomuuksia suomenkielisillä varhaista Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä semispontaanissa puhetehtävässä. Tyypillisesti Alzheimerin taudin ensimmäisiä oireita on episodisen muistin heikkeneminen. Lisäksi jo taudin varhaisessa vaiheessa on havaittavissa muutoksia kielellisessä suorituskyvyssä. Tutkimustietoa Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden puheen sujumattomuuksista voitaisiin hyödyntää sekä puheterapiakuntoutuksen tarpeen tunnistamisessa että kuntoutuksessa. Puheen sujumattomuuksia varhaisessa Alzheimerin taudissa ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin varhaista Alzheimerin tautia sairastavien (n=10, iän ka=74,8 v.) ja neurologisesti terveiden ikääntyneiden (n=10, iän ka=73,9 v.) puheen sujumattomuuksia semispontaanissa puhetehtävässä. Aineisto muodostui puhenäytteistä, jotka nauhoitettiin sarjakuvakerrontatehtävässä. Puheen sujumattomuutta tarkasteltiin kolmen muuttujan avulla, joita olivat sujumattomuusfrekvenssi, sujumattomuusryppäiden määrä ja ryppäiden keston suhteellinen osuus puhunnoksesta. Muuttujien arvot laskettiin litteroiduista puhenäytteistä. Tuloksia tarkasteltiin tilastollisilla menetelmillä.
Sujumattomuusfrekvenssi oli keskimäärin suurempi Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä (ka=7,72 %) kuin neurologisesti terveillä ikääntyneillä (ka=5,95 %). Myös sujumattomuusryppäitä oli keskimäärin enemmän Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä (ka=7,10) kuin neurologisesti terveillä ikääntyneillä (ka=5,70). Sujumattomuusryppäiden keston suhteellinen osuus puhunnoksesta oli Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä (ka=15,78 %) keskimäärin suurempi kuin neurologisesti terveillä ikääntyneillä (ka=12,80 %). Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä olisi puheessa enemmän sujumattomuuksia kuin neurologisesti terveillä ikääntyneillä. Tässä tutkimuksessa ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä sujumattomuusfrekvenssissä (p=,420), sujumattomuusryppäiden määrässä (p=,558) eikä ryppäiden keston suhteellisessa osuudessa puhunnoksesta (p=,497). Tämän tutkimuksen tulosten perusteella varhaista Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden puheessa ei ole enemmän sujumattomuuksia kuin neurologisesti terveillä ikääntyneillä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin varhaista Alzheimerin tautia sairastavien (n=10, iän ka=74,8 v.) ja neurologisesti terveiden ikääntyneiden (n=10, iän ka=73,9 v.) puheen sujumattomuuksia semispontaanissa puhetehtävässä. Aineisto muodostui puhenäytteistä, jotka nauhoitettiin sarjakuvakerrontatehtävässä. Puheen sujumattomuutta tarkasteltiin kolmen muuttujan avulla, joita olivat sujumattomuusfrekvenssi, sujumattomuusryppäiden määrä ja ryppäiden keston suhteellinen osuus puhunnoksesta. Muuttujien arvot laskettiin litteroiduista puhenäytteistä. Tuloksia tarkasteltiin tilastollisilla menetelmillä.
Sujumattomuusfrekvenssi oli keskimäärin suurempi Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä (ka=7,72 %) kuin neurologisesti terveillä ikääntyneillä (ka=5,95 %). Myös sujumattomuusryppäitä oli keskimäärin enemmän Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä (ka=7,10) kuin neurologisesti terveillä ikääntyneillä (ka=5,70). Sujumattomuusryppäiden keston suhteellinen osuus puhunnoksesta oli Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä (ka=15,78 %) keskimäärin suurempi kuin neurologisesti terveillä ikääntyneillä (ka=12,80 %). Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä olisi puheessa enemmän sujumattomuuksia kuin neurologisesti terveillä ikääntyneillä. Tässä tutkimuksessa ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä sujumattomuusfrekvenssissä (p=,420), sujumattomuusryppäiden määrässä (p=,558) eikä ryppäiden keston suhteellisessa osuudessa puhunnoksesta (p=,497). Tämän tutkimuksen tulosten perusteella varhaista Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden puheessa ei ole enemmän sujumattomuuksia kuin neurologisesti terveillä ikääntyneillä.