"Tahtoisin siis kysyä olenko normaali": Heteronormatiivisuuden ylläpitäminen nuorten seksuaalineuvontapalveluun lähettämissä huolissa
Sahla, Erika (2024)
Sahla, Erika
2024
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401081159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401081159
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani selvitän, miten ei-heteroseksuaaliset nuoret ylläpitävät heteronormatiivisuutta Sinuiksi – tuki- ja neuvontapalveluun lähettämissään huolissa. Aihe on ajankohtainen, sillä nuorten hyvinvointi on viime aikoina puhuttanut esimerkiksi nuorten uupumisen yhteydessä käydyissä keskusteluissa. Oletan, että yhteiskuntamme seksuaalisuudelle asettamat kapeat rajat heijastuvat nuorten seksuaalisuuteen liittyviin huoliin sekä kykyyn hahmottaa omaa seksuaalisuuttaan ja sen erilaisia ilmenemismuotoja. Väitän, että normaaliuden tavoitteleminen määrittää nuorten elämää monella tapaa, erityisesti, koska nuoruuden aikana muodostetaan omaa identiteettiä ja omia mielipiteitä.
Keskityn kandidaatintutkielmassani yhteen normaalia määrittävään käsitteeseen eli heteronormatiivisuuteen. Heteronormatiivisuus on ajatus, käsite ja uskomus, jolla kuvaillaan yhteiskuntaa heteroseksuaalisuuden oletuksen, ensisijaisuuden ja paremmuuden kautta. Heteroseksuaalisuus näyttäytyy siis toivottuna ja ensisijaisena seksuaalisuuden muotona. Asetan tutkimukseni queer-tutkimuksen perinteeseen pääkäsitteeni heteronormatiivisuuden mukaisesti. Tutkimuskysymykseni on: ”Miten ei-heteroseksuaaliset nuoret ylläpitävät heteronormatiivisuutta seksuaalisuuteen liittyvissä huolissaan?”. Aineistonani toimii vuosien 2014–2015 aikana Sinuiksi – tuki- ja neuvontapalveluun lähetetyt yhteydenotot, jotka käsittelevät pääasiassa seksuaalisuutta, sukupuolta, seksiä sekä parisuhteita.
Tutkielmassani sovellan tutkimusmetodinani teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka tuloksena olen muodostanut kolme pääluokkaa: Seksuaalisuuden hierarkkisuuden ylläpitäminen, heteronormatiivisuuden toteuttaminen käytännössä ja heteronormatiivisuuden vastustaminen. Lisäksi olen muodostanut ensimmäiselle pääluokalle kolme alaluokkaa, joiden avulla tarkastelen seksuaalisuuden hierarkkisuutta tarkemmin. Ensimmäisellä pääluokalla kuvaan, kuinka nuoret ylläpitävät huolissaan seksuaalisuuden hierarkkisuutta. Tämän hierarkkisuuden mukaisesti heteroseksuaalisuus näyttäytyy hyvänä ja normaalina, kun taas ei-heteroseksuaalisuus näyttäytyy negatiivisena ja huonona vaihtoehtona. Toisella pääluokalla esittelen, miten nuoret ylläpitävät käytännön heteronormatiivisuutta kaapin käsitteen avulla. Kaappi näyttäytyy aineistossani nuoria sekä rajoittavana että suojelevana tekijänä. Lopuksi esittelen kolmannen pääluokan avulla, miten osa nuorista vastustaa heteronormatiivisuutta sekä kyseenalaistaa kaapista ulos tulemisen tarpeen.
Onnistun analyysini avulla vastaamaan tutkimuskysymykseeni: Nuoret ylläpitävät heteronormatiivisuutta monella tapaa, kuitenkin myös heteronormatiivisuutta vastustaen. Väitän, että yhteiskuntamme on heteronormatiivinen ja täten nuorten seksuaalisuuteen liittyvät huolet heijastelevat heteronormatiivisuutta sitä laajemmin kritisoimatta. Esittelen loppupäätelmissäni, miten normaaliuden tavoitteleminen liittyy heteronormatiivisuuteen. Väitän, että nuorten omien tunteiden ja mielipiteiden ohittaminen johtaa siihen, että nuoret epäilevät itseään ja tunteidensa oikeellisuutta. Uskon, että monipuolisella ja avoimella seksuaalikasvatuksella sekä turvallisella kasvuympäristöllä voidaan välttää normaaliuden tavoittelemisen paineen välittäminen nuorille.
Keskityn kandidaatintutkielmassani yhteen normaalia määrittävään käsitteeseen eli heteronormatiivisuuteen. Heteronormatiivisuus on ajatus, käsite ja uskomus, jolla kuvaillaan yhteiskuntaa heteroseksuaalisuuden oletuksen, ensisijaisuuden ja paremmuuden kautta. Heteroseksuaalisuus näyttäytyy siis toivottuna ja ensisijaisena seksuaalisuuden muotona. Asetan tutkimukseni queer-tutkimuksen perinteeseen pääkäsitteeni heteronormatiivisuuden mukaisesti. Tutkimuskysymykseni on: ”Miten ei-heteroseksuaaliset nuoret ylläpitävät heteronormatiivisuutta seksuaalisuuteen liittyvissä huolissaan?”. Aineistonani toimii vuosien 2014–2015 aikana Sinuiksi – tuki- ja neuvontapalveluun lähetetyt yhteydenotot, jotka käsittelevät pääasiassa seksuaalisuutta, sukupuolta, seksiä sekä parisuhteita.
Tutkielmassani sovellan tutkimusmetodinani teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka tuloksena olen muodostanut kolme pääluokkaa: Seksuaalisuuden hierarkkisuuden ylläpitäminen, heteronormatiivisuuden toteuttaminen käytännössä ja heteronormatiivisuuden vastustaminen. Lisäksi olen muodostanut ensimmäiselle pääluokalle kolme alaluokkaa, joiden avulla tarkastelen seksuaalisuuden hierarkkisuutta tarkemmin. Ensimmäisellä pääluokalla kuvaan, kuinka nuoret ylläpitävät huolissaan seksuaalisuuden hierarkkisuutta. Tämän hierarkkisuuden mukaisesti heteroseksuaalisuus näyttäytyy hyvänä ja normaalina, kun taas ei-heteroseksuaalisuus näyttäytyy negatiivisena ja huonona vaihtoehtona. Toisella pääluokalla esittelen, miten nuoret ylläpitävät käytännön heteronormatiivisuutta kaapin käsitteen avulla. Kaappi näyttäytyy aineistossani nuoria sekä rajoittavana että suojelevana tekijänä. Lopuksi esittelen kolmannen pääluokan avulla, miten osa nuorista vastustaa heteronormatiivisuutta sekä kyseenalaistaa kaapista ulos tulemisen tarpeen.
Onnistun analyysini avulla vastaamaan tutkimuskysymykseeni: Nuoret ylläpitävät heteronormatiivisuutta monella tapaa, kuitenkin myös heteronormatiivisuutta vastustaen. Väitän, että yhteiskuntamme on heteronormatiivinen ja täten nuorten seksuaalisuuteen liittyvät huolet heijastelevat heteronormatiivisuutta sitä laajemmin kritisoimatta. Esittelen loppupäätelmissäni, miten normaaliuden tavoitteleminen liittyy heteronormatiivisuuteen. Väitän, että nuorten omien tunteiden ja mielipiteiden ohittaminen johtaa siihen, että nuoret epäilevät itseään ja tunteidensa oikeellisuutta. Uskon, että monipuolisella ja avoimella seksuaalikasvatuksella sekä turvallisella kasvuympäristöllä voidaan välttää normaaliuden tavoittelemisen paineen välittäminen nuorille.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8683]